Avoin yritys -blogi on myös ollut viime aikoina hiljaisempi. Kesällä 2012 kirjoitin siihen yhden ehkä merkittävistä avoimuusavauksistamme, kun julkaisimme koko vuosibudjettimme, omat tarkat palkkatulomme mukaan lukien.

Kesällä 2012 avautui Sharetriben englanninkielinen Shareblog, jossa postaustahti on tähän mennessä ollut suurin piirtein kerran kuukaudessa. Syyskuussa 2012 kirjoitin avoimesta lähdekoodista ja sen merkityksestä jakamistaloudessa. Huhtikuun ensimmäisenä kirjoitin arvoista, joita emme edusta, ja toukokuussa niistä oikeista arvoistamme.

Shareable-julkaisuun olen kirjoitellut edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti, tähän mennessä yhteensä viisi postausta. Uusin on maaliskuulta ja käsittelee verkkopohjaisen markkinapaikan perustamista ja siihen liittyviä haasteita.

Olen mukana eurooppalaisen jakamistalous-verkoston OuiSharen ydintiimissä, ja tänä keväänä kirjoitin ensimmäisen tekstini myös organisaation blogiin. Juttu käsitteli aihetta, jota olen pohtinut viime aikoina paljon: sitä, kuinka helposti jakamistalousta ja muita hienoja yhteisöllisiä asioita puuhaavat ihmiset näkevät vain oman kuplansa sisälle, eivätkä huomaa, kuinka etuoikeutettuja oikeasti ovat.

Kesäkuussa avautui jälleen uusi blogi, jonka tiimissä olen mukana. Jakamistalous-blogi käsittelee aihepiiriä yleisesti ja nimenomaan Suomen nälkökulmasta, suomeksi. En ole ehtinyt vielä kirjoittamaan siihen yhtään postausta, mutta jossain vaiheessa sellainenkin lienee luvassa.

Kuten yllä olevasta koosteesta näkyy, kaikki kirjoittamani on nykyään fokusoitunut hyvin vahvasti jakamistalous-teeman ympärille. Siihen keskittyminen on tuntunut luonnolliselta ja mielekkäältä valinnalta, ja edellämainitut sivustot ovat näille aiheille tätä blogia parempia foorumeita. En osaa vielä sanoa, kuinka paljon tulen jatkossa kirjoittamaan tänne. Pidän blogin edelleen pystyssä siltä varalta, että inspiraatio iskee, mutta paineita en sisällön tuottamisesta ajatellut ottaa.

Lupauduin kirjoittamaan aina silloin tällöin saitille kolumneja. Ensimmäinen ilmestyi tällä viikolla. Yllättäen teksti on hieman Avoin yritys -henkinen, joskin ehkä astetta provosoivampaan tyyliin kirjoitettu. Tsekkaa Valvo minua, Isoveli Topiikista.

Yrityksen perustaminen ja saaminen kannattavaksi on pitkä ja työläs prosessi. Tyypillisesti jokainen yrittäjä joutuu oppimaan monta asiaa kantapään kautta. Me tuumailimme, että asian ei tarvitsisi aina olla näin, ja päätimme auttaa asiaa omalta osaltamme. Perustimme siis blogin, jossa avaamme oman prosessimme ja dokumenttiarkistomme koko maailmalle. Lo and behold: Avoin yritys.

Toiveena on, että pystymme blogin avulla auttamaan jollakin tavoin tulevia yrittäjäsukupolvia, ja toisaalta myös toivomme avoimuudella välttävämme monet karikot. Avaamislistalla on muutakin kuin prosessi ja dokumentit. Lähdekoodimme on jo valmiiksi avointa, ja työlistalla ovat avoimet rajapinnat sekä käyttödatan avaus.

Projektista tulee varmasti mielenkiintoinen oppimiskokemus monellakin tapaa. Toisaalta tarkoitus on myös selvittää avoimuuden rajat ja pohtia, mitä tietoa ei voi julkistaa.

Portit on nyt avattu, tiedossa varsin mielenkiintoinen syksy!