Ensitreffeille karaokebaariin?
Perjantain Foreign Exchange -bileet venähtivät pitkäksi. Hauskaa oli, mutta nukkumaan tuli mentyä sen verran myöhään, että lauantai olisi hyvin helposti kulunut lähinnä kotona lepäillen. Onneksi olimme suunnitelleet jo valmiiksi ohjelmaa lauantaille.
Ensin tapasimme suomalaisporukalla (myöhäisen) lounaan ja Suomi-spektaakkelin suunnittelun merkeissä. Bongasin Lappeenrannan jehujen blogista, että olivat järjestäneet Suomi-illan vaihtareille. Idea kuulosti sen verran hyvältä, että päätimme Anskin, Kirsin, Eeron ja Juhan kanssa kopioida sen. Tarkoituksena on siis tarjota itse tekemäämme suomalaista ruokaa, juomapuolella joutunemme tyytymään kossun puutteessa Finlandiaan. Lisäksi ohjelmassa lienee mm. erilaisia kilpailuja sekä (jos laitteisto saadaan järjestymään) käännösbiisikaraokea!
Suunnittelupalaverin jälkeen tapasimme joukon muita vaihtareita. Tarkoituksena oli mennä ensin leffaan katsomaan Ang Leen uutukaista Lust, Cautionia (kiinaksi Se, jie) ja sen jälkeen suunnata karaokeen, jota suurin osa meistä ei vielä ollut Hongkongissa kokenut. Ensin mainittu vain osoittautui yllättävän hankalaksi operaatioksi: paikalliset kun olivat kovin tarkkoja siitä, että kaikkien pitää osoittaa olevansa vähintään elokuvan ikärajan vaatiman 18 vuoden ikäisiä. Hollantilaisella Remcolla ei ollut henkilöllisyystodistusta mukana, emmekä pitkien selittelyjen jälkeenkään saaneet 25-vuotiaalta näyttävää kaveria sisään. Niinpä hän lähti hakemaan henkkareita kotoa, mutta matkassa meni sen verran kauan, että hän totesi myöhästyvänsä leffasta pahasti ja jäi lopulta kotiin. :/
Muu porukka pääsi lopulta teatteriin, mutta ensin oli käytävä läpi tiukka turvatarkastus, jossa mm. kaikkien laukut pengottiin, ja kamerat oli jätettävä salin ulkopuolelle. Lisäksi elokuva alkoi yllättäen tasan ilmoitettuun aikaan ilman trailereita, joten alku jäi näkemättä. Rohkeilla seksikohtauksillaan markkinoitu elokuva oli ihan kelpo pätkä, muttei mikään tajunnan räjäyttävä elokuvaelämys.
Leffan jälkeen kävimme herkuttelemassa Pizza Hutissa ja sen jälkeen lähdimme etsimään karaokepaikkaa. Hongkongissa ja Aasiassa yleensä karaokekulttuuri on varsin erilainen kuin Suomessa. Ainakin Hongkongissa karaoke on todella iso juttu. Vaikuttaa siltä, että täkäläisillä on lähes poikkeuksetta ainakin kohtuullinen laulutaito. Johtuisiko sitten siitä, että kiinankielinen puhe äänen korkeuden vaihteluineen on tavallaan kuin laulamista. Laulamiseen suhtaudutaankin niin luontevasti, että täällä on kuulemma hyvin yleistä, että pariskunnat menevät ensimmäisille treffeilleen karaokeen! Tätä ei varmasti tapahtuisi Suomessa.
Siinä missä suomalaisessa karaokebaarissa on vain yksi esiintymislava, sisältää hongkongilainen karaokepaikka kymmenittäin pieniä huoneita, joista jokainen sisältää oman karaokelaitteistonsa ja muutaman mikin. Näihin loosheihin ahtaudutaan usein isolla kaveriporukalla. Osa paikoista on ns. all nightereita, joiden hintaan kuuluvat ruuat ja juomat koko yön ajan. Edellisillan väsymys painoi kuitenkin sen verran, että menimme suosiolla “tavalliseen” paikkaan. Meitä oli vähän päälle kymmenen vaihtaria. Yhtään paikallista ei matkassamme ollut, ja kaikki ujostelivat laulamista sen verran, ettei kukaan halunnut laulaa yksin. Sen sijaan vedimme parisen tuntia erinäisiä länsimaisia tunnettuja pop/rock -biisejä yhteislaululla, jonka volyymi oli sitä luokkaa, ettei lopulta ollut enää juuri väliä sillä, ketkä pitelivät mikkiä käsissään. Hauskaa oli.
Tänään on vaalipäivä. Hongkongin piirikuntavaalit (District Council Elections) ovat käynnissä, ja se tarkoittaa sitä, että minä olen “töissä”, eli ylläpitämässä New Media Workshop -kurssin Hong Kong Stories -uutissaittia. Tällä viikolla on tehty kovasti työtä saitin eteen, ja nyt se alkaa viimein näyttää ihan oikealta uutissivustolta, kiitos Joomla!:n ja sen (maksullisen) News-lisäosan. Minun tehtäväni “tech guyn” ominaisuudessa on istuskella tietokoneluokassa yhdessä kurssin professorin ja assistentin kanssa ja työskennellä saitin kimpussa sillä aikaa kun muut kurssilaiset tekevät kenttätyötä haastatellen ja ottaen valokuvia. Onnekseni oma hommani ei ole kovin kiireinen, joten ehdin tehdä tässä samalla myös kaikenlaista muuta, esimerkiksi kirjoitella blogipostauksia. 
Kolmen päivän päästä Kiinaan! Kiinanreissun jälkeen vielä reilu viikko koulujuttujen kimpussa, ja sitten on jäljellä enää reilut kaksi viikkoa lomaa, jota häiritsee ainoastaan yksi loppukoe 17.12. Tarkoitus olisi tehdä vielä ainakin muutaman päivän reissu Sumatran viidakoihin Indonesiaan ja kenties myös käydä piipahtamassa Singaporessa ja Malesiassa. Ja reilun kuukauden päästä onkin sitten kotiinlähdön aika.