Polvi toimii
Tänään urheilin. Se on merkityksellistä, koska (kuten useimmat tämän blogin lukijoista tietänevätkin) teloin kuutisen viikkoa sitten polveni jalkapalloa pelatessa, ja pari viikkoa tämän jälkeen polvi tähystettiin. Nyt polvi alkaa kuitenkin olla kunnossa, vaikka rasittuukin vielä jonkin verran paljosta liikunnasta (varsinkin rappusten kävelystä, jota täällä riittää valtavien korkeuserojen takia) eikä taivu ääriasentoihin.
Tänään tuli sitten todistettua, että myös juokseminen onnistuu. Osallistuin nimittäin asuntolani Swire Hallin futisjoukkueen harjoituksiin. Aluksi luulin osallistuvani vain kevyehköön höntsäilyyn, mutta paikan päällä paljastui, että kyseessä olikin isolla kentällä tapahtuva 11 vastaan 11 -peli. Sellaisena se olikin ensimmäinen elämässäni.
Pelasin suhteellisen täysipainoisesti, tosin vältin jossain määrin kovaa fyysistä kontaktia. Polvi kesti loistavasti, missään vaiheessa siihen ei sattunut eikä jälkeenpäinkään ole ilmennyt mitään kipuilua. Huominen toki näyttää lopullisen tilanteen, mutta tässä vaiheessa ainakin fiilis on hyvä. Tuntuipa harvinaisen hyvältä urheilla pitkästä aikaa, en muista koska viimeksi olisi ollut näin pitkä tauko. Pelin taso ei ollut äärettömän kova, mutta eipä ollut omakaan tasoni häävi, pitkä pelaamattomuus näkyi ja pallo karkaili jatkuvasti jalasta. Kivaa oli silti.
Tänään tapahtui myös toinen “jännä” asia. Edellisen lauseen perusteella eräät ehkä arvaavatkin, mistä on kyse. Katsoin nimittäin viimein ensimmäisen jakson Ylen Pasila-sarjasta, josta on ilmeisesti hyvin lyhyessä ajassa muodostunut jonkin sortin kulttiklassikko. Ja kyllähän tuo ensimmäinen jakso sen verran hyvältä vaikutti, että pakko nuo lienee katsoa syksyn mittaan kaikki. 23 minuutin kestoiset jaksot ovat juuri sopivia välipaloja ja muistuttavat samalla kivasti koto-Suomesta ja siitä, että sielläkin osataan vielä tehdä hyvää huumoria.
29. syyskuuta 2007 kello 4.30
Pitipä itekin kurkata Pasilaa, ja katottiin Emmin kanssa ekaa jaksoa siihen asti kunnes tekniikka petti. Vaikutti tosiaan siltä, et kannattaa yrittää toistekin, jos vaikka näkis loppuosankin..