Maine on valuuttaa

En ole vielä juurikaan kirjoitellut tähän blogiin omasta tutkimuksestani, joka käsittelee virtuaalista mainetta. Nyt ajattelin aloittaa, siinä toivossa että asioiden tiivistäminen tänne selventää ajatuksia myös diplomityön suhteen. Ensimmäisen tällaisen postauksen aiheena on maineen ja virtuaalivaluuttojen suhde.

Suhdetta on mietitty paljon Kassia kehitettäessä. Miten käyttäjät voisivat palkita toisiaan palveluksista, joita näiltä saavat? Pitäisikö käytössä olla jonkinlainen virtuaaliraha, jollaisia esimerkiksi vaihtopiiritoiminta usein käyttää?

Virtuaalirahan käyttö tuntuu äkkiseltään intuitiiviselta, mutta käytännössä aiheuttaa monenlaisia ongelmia: Mistä rahaa tulee? Miten sen arvo määräytyy? Miten estetään erilaiset huijaustavat, kuten lukuisten käyttäjätilien luonti ja rahojen siirto näiden välillä? Miten saadaan käyttäjät vakuutettua valuutan arvosta? Mikä estää arvon romahtamisen?

Virtuaalitaloustutkija Tero Heiskanen uskoo, että paikallisraha voi ratkaista nämä ongelmat. Meistä kokonaisuus on kuitenkin ainakin toistaiseksi vaikuttanut niin monimutkaiselta, että olemme päätyneet toisenlaiseen vaihtoehtoon.

Kassi pyritään suunnittelemaan siten, että sen virtuaalivaluuttana toimii maine: kun käyttäjät tekevät palveluksia, he saavat tästä hyvää mainetta. Muut käyttäjät tiedostavat tämän, ja pyrkivät tekemään vastaavasti palveluksia tälle käyttäjälle. Tämän mekanismin suunnittelu on oman diplomityöni aihe.

Ajatus maineesta valuuttana ei tietenkään ole uusi. Jo vuonna 1947 syntynyttä käsitettä Egoboo on käytetty kuvaamaan ihmisen hyvästä työstä saamaa tunnustusta, ja käsite on rinnastettu eräänlaiseen hetkelliseen valuuttaan.

Viimeksi aiheesta kirjoitti (linkki vie maksulliseen artikkeliin) Mikrobitin tuoreessa numerossa Kari A. Hintikka, joka puhuu mm. J.D.Lasican tutkimuksista, joissa identiteettiä tarkastellaan valuuttana. Hintikka mainitsee myös Heiskasen pohdinnat ns. sosiaalisesta vastineesta.

Hintikan artikkelissa mainitaan myös Cory Doctorowin teos Down and Out in the Magic Kingdom, jossa raha on korvattu maineeseen perustuvalla whuffie-valuutalla. Whuffien toiminnan perustana olevaa aivoimplanttia ei nykytekniikka vielä mahdollista, mutta maineeseen perustuvan valuutan toteutuminen saattaa silti olla yllättävän lähellä: sitä ajaa uusi voittoa tavoittelematon organisaatio nimeltä Whuffie Bank.

Palvelun ideana on seurata ihmisten toimintaa webissä. Kaikesta hyödylliseksi luokitellusta toiminnasta käyttäjä saa lisää whuffieita, haitallisesta toiminnasta taas niiden määrä vähenee. Whuffieita voi sitten käyttää maksuvälineenä: voin esimerkiksi pyytää joltakulta palvelusta, ja tarjota siitä hyvästä tälle sataa whuffieta. Toistaiseksi palvelu osaa tulkita tätä “hyödyllistä toimintaa” ainoastaan Twitteristä, Facebook-liitäntä on tulossa.

Vastaavanlaisia palveluita on muitakin, ja erityisen moni niistä on keskittynyt juuri Twitteriin. Twollars pyrkii luomaan valuutan, jota voi lahjoittaa esimerkiksi hyvien linkkien tai muutoin kiinnostavien ajatusten postaajalle. Twollareita voi lahjoittaa myös hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka voivat lopulta vaihtaa valuuttaa oikeaksi rahaksi. Topsy puolestaan tietää, että retweetit eli kontaktien linkkien lähettäminen edelleen ovat niin merkittäviä arvonannon osoituksia, että niiden yhteydessä voidaan puhua jopa uudesta web-valuutasta.

Osa edellämainituista pyrkii kytkemään virtuaalivaluutan – eli maineen – nykyiseen rahatalouteen. Heiskasen visiot ovat astetta korkealentoisempia. Hänen mukaansa nykyisen rahajärjestelmän perusta on uudistettava, ja yksi raha korvattava useilla erilaisilla, ns. open money -tyyppisillä valuutoilla.

Vaikka moinen ajatus voi kuulostaa ensi alkuun hämmentävältä, on kuitenkin myönnettävä, että nykyisessä yhden rahan järjestelmässä on omat puutteensa. Itse uskon, että Kassin järjestelmää ei tulla ainakaan lähiaikoina kytkemään millään tavoin nykyiseen rahajärjestelmään, sillä mainemekanismi on sen tapauksessa paljon tehokkaampi. Mainetta kun ei voi ostaa eikä varastaa, se on ansaittava.

Tags: , , , , , , ,

12 comments

  1. Miksi maine linkitetään valuuttaan? Valuutta on kuitenkin kehitetty vaihdon välineeksi, kun taas maine mielletään henkilöön liittyväksi arvostukseksi.

    Ymmärrän, että onnistunut myyntitapahtuma jossain nettihuutokaupassa kerryttää myyjän mainetta ja useampi uskaltaa tehdä kauppaa hänen kanssaan, mutta ei se silti ole valuuttaa, jota voisi vaihtaa johonkin toiseen hyödykkeeseen.

    Retweetien yhteydessä esitetty ajatusrakennelma, että linkit luovat auktoriteetia ja rakentavat brändiä ja ovat siten valuuttaa, on tietysti pyörinyt blogiskenen pinnan alla jo jonkin aikaa, mutta en tuossakaan yhteydessä puhuisi valuutasta, koska se vie ajatukset jonkinlaiseen liiketoimintaan / vaihtokauppaan. Jos miettii blogien & mikroblogien liiketoimintapuolta niin rahaa tulee etupäässä lukijoista, joille näyttää mainoksia. Arvoketju siis muodostuu ilmaislehtien kaltaiseksi, jossa mainosmateriaali tarjotaan sisällön kanssa kuluttajille. Tässä kierrossa hyödykkeen termi ei kuitenkaan ole maine vaan näkyvyys! Retweetit ja muut linkit persoonaan ovat etupäässä juurikin näkyvyyttä. Lehdistöanalogiasta löytyy toinenkin pointti: seiskalla on yleisesti huono maine lehtenä, mutta ei se silti ole konkurssiin menossa – näkyvyys lukijoiden suuntaan ja levikki mainostajien suuntaan tuovat tuloja.

    Tietysti voi alkaa väittämään, että brändi on maineen synonyymi ja niiden arvottaminen on tuttua puuhaa liike-elämän puolella, joten myös maine on arvotettavissa vaihdon välineenä. Tässä huomauttaisin kuitenkin wikipedian määritelmästä “A brand is a name or trademark connected with a product or producer” eli yleensä brändi kai liitetään yhteen jonkin hyödykkeen kanssa. Painotan tässä sanaa ‘hyödyke’ sillä niin tuotteita kuin niitä tuottavia yhtiöitä voi ostaa ja myydä.

    Nyt jos nämä asiat rinnastaa Kassin kaltaisen tavaroiden vaihtopalvelun kanssa, niin tulee helposti ongelmia. Jos onnistuneista ostotapahtumista voisi kerryttää vastapuolen luotettavuutta ja mainetta, eli maine kerääntyisi jonkinlaisiksi karmapisteiksi, ei se olisi hyödyke sinällään – pisteitä ei voisi luovuttaa kaverille jonkin asian vastineeksi, koska pisteet kärsisivät inflaation heti kun pisteitä ostellut hyypiö petkuttaisi vaihtotapahtumassa. Tämä inflaatio heijastuisi siis kaikkien palvelunkäyttäjien karmapisteisiin (mistä tietää miten ne oltaisiin hankittu?). Tässä mielessä maine on siis moisessa palvelussa vain merkki statuksesta yhteisön silmissä – ei kauppatavaraa. Hyödykkeeseen päästään vasta siinä tapauksessa, että maineen omistaja (kyseinen identiteetti) olisi kaupan (vrt. yhtiö). Tällöinkin ostotapahtuman pitäisi olla avoin ja uuden omistajan pitäisi pystyä vakuuttamaan muut jatkuvuudesta. Toinen vaihtoehto olisi, että pisteet olisivat niin harvinaisia, että niillä on asema itsessään ja niiden hankkiminen olisi helppoa, eikä tällöinkään kyse ole enää maineesta vaan rahasta.

    Ongelma virtuaalivaluutan ja maineen rinnastamisessa on siis luottamuksen rakentaminen. Molemmissa luottamus on keskeinen termi, mutta toisessa luottamus kohdistuu ihmiseen ja sen vastaboolina on tuntemattomuus/outous. Valuutan kanssa luottamus kohdistuu transaktioon tai sellaisen potentiaaliin. Valuutan, oli se sitten kuinka virtuaalinen tahansa, on pakko säilyttää jokin arvo yhteisön silmissä itsessään, eikä se saa muuttua liian helposti tai käyttökelpoisuus transaktioissa muuttuu liian epävarmaksi.

    Yhteenvetona: linkit ovat näkyvyyttä ja näkyvyydestä monet ovat valmiita maksamaan. Identiteettiin kohdistettu maine on pikemminkin politiikan peliväline eikä valuuttaa.

    P.S. toivottavasti tämä herättää vähän keskustelua noista techcrunchin sensaatiohakuisista blogauksista

  2. Minusta noi maineelle perustuvat “valuutat” ovat poliittista pääomaa. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa miljardit ihmiset ovat yhtäkkiä toimijoita netissä, jossa kyläyhteisöistä tutut tavat ihmisten arvottamiseksi luotettaviin ja epäluotettaviin enää toimi.

  3. Mielestäni Kassissa on ihan selkeä pointti linkittää maine ja valuutta. Jos teet enemmän palveluksia kuin saat, se tarkoittaa että systeemi ei ole täysin tasapainossa, ja sen tasapainottamiseksi jonkun pitää tehdä sinulle palveluksia. Tämä siis ilman, että varsinaista konkreettista valuuttaa on olemassa.

    Vastaavasti voisin haluta mieluusti tehdä palveluksia ilman rahallista korvausta vaikka tyypille, joka on suoltanut jatkuvasti minulle hyödyllistä sisältöä Twitterissä.

    Pointti on siis se, että on mahdollista siirtyä vaihtovälinetaloudesta arvostustalouteen: palveluita tarjotaan niille henkilöille, joihin luotetaan ja jotka tarjoavat palveluksia muille henkilöille. Jos tällaiset mekanismit saadaan toimimaan riittävän hyvin, ei varsinaista valuuttaa ainakaan kaikissa tilanteissa tarvita.

  4. “Jos teet enemmän palveluksia kuin saat, se tarkoittaa että systeemi ei ole täysin tasapainossa,”
    Tarkoitatko, että kukaan ei saisi tehdä enemmän töitä kuin toiset? Vai mahdollisesti vain sitä, että oikeudenmukaisuuden nimissä työstä on saatava samansuuruinen palkkio?

    Edellinen kuulostaa aika utopistiselta ihmiskäsitykseltä. Jälkimmäinen puolestaan tarkoittaa, että pitää olla jotain, jolla on arvoa ja joka liikkuu ihmiseltä toiselle ja jota voi kasaantua, mikäli on ahkerampi palvelusten tuottaja kuin muut => rahaa. Tällöin luottamus siirtyy tähän välineeseen – ei ihmiseen eli pitäydytään edelleen vaihtovälinetaloudessa.

    Hahmotan ehkä, että mitä arvostustaloudella haetaan takaa, mutta käytännössä en kyllä näe hirveästi vaihtoehtoja vaihtovälineelle – kutsuttiin sitä sitten ihan miksi vaan. Puhdas arvostus tai maine (joka siis ei ole antajaltaan poistuvaa “omaisuutta”) voi kasvaa tai vähetä, mutta sitä ei voi luovuttaa tai ostaa keneltäkään. (Näin totesit itsekin.)

    Tällaista tilannetta voisi kai tarkastella jonkin yhteisön vuorovaikutuskaavion kautta, jossa arvostetun henkilön puheita yms. kerrotaan eteenpäin. Tuollaisessa yhteisöesimerkissä maineen vastine on kaiketi pelkistettävissä henkilön huomioimiseen eri tilanteissa. Blogiskeneen tämä on rinnastettavissa, mutta miten siitä tehdä talousjärjestelmä, jossa ihmiset voisivat ansaita elantonsa keräämällä muiden arvostusta?

    Ja jos sellainen tehtäisiin niin miten se vaikuttaisi yhteiskuntaan? Jotenkin näen uhkakuvana arvostuksen skaalautuvuuden ja sitä myöten ihmisten eriarvoisuuden. Miettikääpä vaikka millaisen arvostuspiikin Beatles tekisi arvostustalousjärjestelmässä? Levyä ei siis myytäisi rahaa vastaan, kuten nykyisessä talousjärjestelmässä, vaan bändit pistäisivät ulos kehittämänsä biisin ja kuulijat vain arvostaisivat julkaisun pilviin.

    Vapaaehtoisuuteen perustuvissa palveluissa raha eli vaihtoväline on toki ongelmallinen osatekijä, mikä nousee esiin kamppailussa Google Answers vs. Yahoo Answers. Raha arvottaa tehdyn työn ja tuloksena tekijä ei koe enää työtä vaivan arvoisena. Minusta vastine vapaaehtoiselle työlle, jos vastinetta ylipäänsä kaivataan, täytyy olla jotain jota ei voi mitata tai arvottaa – ainakaan ennalta.

    “Vastaavasti voisin haluta mieluusti tehdä palveluksia ilman rahallista korvausta vaikka tyypille, joka on suoltanut jatkuvasti minulle hyödyllistä sisältöä Twitterissä.” Tuo on helppo ratkaista – sen kun tekee. Mutta kysymys kai on siitä, että miksi tekisit palveluksen tuntemattomalle henkilölle A, ja miksi tuntematon henkilö B olisi velvollinen tekemään vastapainoksi palveluksen sinulle siksi, että A arvostaa sinua?

    Henkilökohtaisesti voin tehdä palveluksia tuntemattomille, jos koen palveluksen itselleni mielenkiintoiseksi tai työn päämäärä on tarpeeksi jalo, esim. hyväntekeväisyys. Minulle henkilökohtaisesti tuntematon maineikas henkilö on siis huonommassa asemassa saada ilmaisia palveluksia kuin vaikkapa joku koditon lapsi. Kassin tapaisessa palvelustenvaihtoverkostossa maine olisi minulle tärkeä siihen pisteeseen asti, että tiedän voivani luottaa häneen. Ts. kyseessä ei ole lainatavaroita huonosti käsittelevä ihminen, lainojen unohtelija tai sarjamurhaaja.

    Mikromaksaminen voisi tietysti olla eräs keino päästä arvostustalouteen osittain kiinni. Nopeana skenaariona vaikkapa se, että netissä tyypillinen arvostuksen vastine olisi näkyvyys (linkein, fesekaveripiirin, retweettien jne. kautta) ja kaikilla netin käyttäjillä olisi vaativuudeltaan yhden klikkauksen tasoinen tapa lähettää haluamalleen henkilölle mikromaksun/-lahjan. Tällöin kapitalismi pysyy valitettavasti vankkumattomalla jalustalla, mutta nettiarvostuksen voisi konkretisoida massojen avulla. Toinen kysymys sitten olisi se, että millaisiin korkeuksiin ihmisten exhibitionismin taso nousisi, kun nykyisinkin tuntuu, että feset, galtsut ja twitterit ovat täynnä julkisuushu0ria. (Enkä nyt väitä ettenkö itsekin olisi ;)

  5. “Minusta vastine vapaaehtoiselle työlle, jos vastinetta ylipäänsä kaivataan, täytyy olla jotain jota ei voi mitata tai arvottaa – ainakaan ennalta.” – eikös maine ole juuri jotain tällaista? :)

    En siis nyt puhu siitä että kaiken talouden pitäisi toimia kuvailemallani tavalla (en myöskään sano ettei se voisi). Mutta esimerkiksi Kassin vaihtotalous voi minusta varsin hyvin toimia mainepohjalta. Enkä tarkoittanut kirjaimellisesti sitä, että talouden pitäisi olla koko ajan tasapainossa, mutta suurin piirtein.

    Kassin tapauksessa toimii tietyllä tavalla myös maineen “luovuttaminen” pois palveluksia vastaan. Jos pelkästään ottaa palveluksia vastaan eikä tee niitä, voi saada huonon maineen, eikä lopulta kukaan välttämättä tee enää itselle palveluksia. Tätä mainetta voi parantaa tekemällä vuorostaa palveluksia muille. Tässä mielessä maine vertautuu minusta valuuttaan.

    Toki maineella on myös luottamusaspekti: saatujen ja tehtyjen palvelusten määrän lisäksi katsotaan myös transaktioiden laatua.

    En täysin ymmärtänyt Beatles-vertausta. Beatles sai paljon rahaa, ja heillä on hyvä maine, what’s the difference?

  6. Raha skaalautuu mainetta huonommin, koska jälkimmäisellä on taivas rajana, mutta rahaa täytyy olla rajallinen määrä kierrossa, jotta se säilyttäisi oman arvonsa.

    “Kassin tapauksessa toimii tietyllä tavalla myös maineen “luovuttaminen” pois palveluksia vastaan”
    Eikö tämä tarkoita, että Kassi-maine olisi mitattavissa oleva kuvitteellinen vaihdon väline? Ts. joku luottaa, että luovutettuaan jotain konkreettisesti mitattavaa arvoa eteenpäin hän saa vastineeksi jotain muuta. Tämä on minusta edelleen rahan määritelmä ja eikä maineen. Mitä tapahtuu, kun tämä liikkuva mainevaluutta kokee inflaation? Yhtäkkiä kaikkia arvostetaan vaan vähemmän, vaikka kuinka olis altruistinen äiti Theresa.

  7. Mutta tuo arvo ei ole konkreettisesti mitattava, vaan subjektiivinen! Eri ihmiset hahmottavat sen eri tavalla. Eivätkä esim. tuossa tapauksessa kaikki välttämättä koe luovuttavansa jotakin arvoa eteenpäin pyytäessään palvelusta toiselta, vaikka homma “kulissien takana” käytännössä toimiikin niin.

    Mikä voisi aiheuttaa inflaation? Minun on ainakin vaikea kuvitella, etten enää arvostaisi sitä, että joku tekee minulle palveluksia.

  8. “Eivätkä esim. tuossa tapauksessa kaikki välttämättä koe luovuttavansa jotakin arvoa eteenpäin pyytäessään palvelusta toiselta, vaikka homma “kulissien takana” käytännössä toimiikin niin.”

    Miten se toimii kulissien takana?
    Maine on paljolti subjektiivinen kokemus irl, mutta jos se on sitä myös webpalvelussa, niin miten se voi toimia pellin alla mitattavana ja vaihdettavana arvona? (eli olisi objektiivinen ja konkreettinen luku tai algoritmi.)

    (Jos viittaat johonkin näkyvyyteen, niin siitä olenkin jo jotain sanonut.)

  9. Enkös juuri sanonut, että se ei ole konkreettinen luku tai algoritmi eikä myöskään objektiivinen. :) Siteeraan itseäni: “Mutta tuo arvo ei ole konkreettisesti mitattava, vaan subjektiivinen!”

  10. Kannattaa muuten tsekata Salla Laaksosen äskettäinen blogipostaus verkkomaineesta (tekipä hän gradunkin aiheesta): http://jahapaula.wordpress.com/2009/09/20/verkkomainetta-rakentamassa/

  11. Juu juteltiinkin Sallan kanssa taannoin mainejutuista, gradunsa keskittyy kyllä enemmän yrityksen maineeseen ja mun taas yksilön, mutta pitänee kyllä lukea silti.

  12. [...] Insertissä käsitellään maineen ja rahan suhdetta, eli asiaa josta olen blogannut aiemmin toisaalla. Ohjelman pitäisi näillä näkymin tulla ulos vielä tämän vuoden puolella, tiedotamme asiasta [...]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>