avautuu mediasta, tekniikasta, viestinnästä ja sen epäonnistumisesta.

Olen käytellyt muutaman viimeisen kuukauden ajan Balancion-palvelua. Kyseessä on suomalainen versio ulkomailta tutuista rahankäytönseurantapalveluista, kuten Mint. Tiivistettynä todettakoon, että kyseessä on todella hieno ja tärkeä palvelu, jota tulen varmasti käyttämään jatkossa aktiivisesti.

Palvelu osaa hakea verkkopankista automaattisesti tilitiedot. Mikä vielä hienompaa, se kategorisoi tilitiedot automaattisesti, tietäen esimerkiksi että jos kuitissa lukee McDonald’s, rahat ovat kuluneet pikaruokaan. Tämän jälkeen palvelu piirtää tyylikkäitä kaavioita ja käppyröitä, joista voi tarkastella omaa rahankäyttöään ja sitä, mihin rahat todella hupenevat.

Olen nyt seurannut omaa kulutustani palvelun avulla aktiivisesti vuoden alusta, ja se on kannattanut: olen todennut, että kulutin tammikuussa enemmän rahaa kuin tienasin, joten jatkossa finansseja lienee syytä tarkkailla entistäkin tarkemmin, jottei tilin pohja ala häämöttää. :) Palvelun avulla on myös helppo arvioida, missä kohteissa voisi seuraavan kuukauden aikana säästää.

Palvelusta on ollut myös muuta hyötyä. Erään kerran jouduin tarkistamaan, oliko minulle maksettu tietty velka takaisin viime syksynä. Menin ensin vanhasta tottumuksesta verkkopankkiin, mutta asian tarkistaminen sieltä osoittautui työlääksi kunnollisen haun puuttuessa. Turvauduin Balancioniin, jonka tehokas haku ratkaisi ongelman sekunneissa.

Täydellinen palvelu ei toki ole. Käytössä tuntuisi olevan pientä bugisuutta, välillä käyrät jättävät latautumatta tms. Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Palvelu ei myöskään vielä tunnista kuin noin puolet tilitapahtumista, loput joutuu käsin ruksimaan oikeisiin kategorioihin. Joskus kategorioissa mennään myös mönkään: lapsettomat kaverini ovat ihmetelleet, kun lapset-kategoriaan on ilmestynyt menoja.

Kategorisointi voisi myös joissain tapauksissa olla vielä nykyistä spesifimpää. Esimerkiksi elokuvat-kategorian alle menevistä tapahtumista voisi olla mukava nähdä, kuinka suuri osa kuluista koostuu teatterissa käynnistä verrattuna vuokravideoihin. Sama pätee musiikki-kategoriaan. Näitä kuitenkin ollaan ilmeisesti hiomassa jatkuvasti, ja palveluun on tulossa myös uusia ominaisuuksia, kuten talouden suunnittelua ennalta.

Viime päivinä palvelu on ollut otsikoissa, kun Osuuspankki päätti kieltää palvelun käytön (alkuperäisessä tiedotteessa palvelu mainittiin jopa nimeltä, mutta tiedotetta on sittemmin muutettu), vaikka pankin suhtautuminen oli vielä hetkeä aiemmin varovaisen myönteinen. Sattumoisin pankki on ryhtynyt samaan aikaan markkinoimaan aktiivisemmin omaa Oma talous -palveluaan. Itseni kannalta tilanne on kiinnostava, sillä oma pankkini on juuri Osuuspankki.

Kyse on todennäköisesti väärinkäsityksestä. Kuten Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikainen Arctic Startup -blogin aiheeseen liittyvän postauksen kommenteissa kertoo, palvelu ei riko pankkien käyttöehtoja, joten kielto todennäköisesti perutaan piakkoin.

Vielä tänään sain kuitenkin pankin edustajiltani omaan kyselyyni vastauksen, jossa sanotaan, että palvelu ottaa haltuunsa käyttäjän istunnon ja siten vaarantaa käyttäjän tietoturvan (mitä se todellisuudessa ei tee). Vastausta kysymykseeni siitä, mitä seurauksia minuun kohdistuu, jos jatkan palvelun käyttöä, minulle ei osattu vielä antaa, vaan asiaa luvattiin selvitellä edelleen. Vastausta odotellessani aion jatkaa palvelun käyttöä kuten ennenkin.

Jos kieltoa jostain syystä ei pyörrettäisi, ryhtyisin itse vakavasti pelkästään tuon syyn takia miettimään pankin vaihtoa. Palvelu on yksinkertaisesti niin hyvä, että jos Osuuspankki sen kieltäisi ja muut sallisivat, niin se olisi riittävä syy pankin vaihtoon.

Miksen sitten voi käyttää Osuuspankin omaa palvelua? Syitä on useita. En ole toistaiseksi tutustunut palveluun (se maksaa), mutta olen ymmärtänyt muiden käyttäjien kommenttien perusteella, että se on vaikeakäyttöisempi ja ominaisuuksiltaan huomattavasti heikompi kuin Balancion, eikä tarjoa esimerkiksi valmista listaa menokategorioista.

Palvelua ei myöskään ole ilmeisesti kehitetty kovin aktiivisesti, vaikka se on ollut olemassa jo pitkään. Pinserin Sami kertoo, että esimerkiksi siirrot omien tilien välillä sotkevat palvelun tilastot, eikä ongelmaa pysty kiertämään. Balancionissa ei tällaisia ongelmia ole, vaan kaikki keksimäni use caset ovat hoituneet näppärästi. Yksi hankala tapaus on esimerkiksi tilanne, jossa maksan bändimme kämppävuokrat, ja tämän jälkeen laskutan osuudet vuokrasta muilta bändiläisiltä. Balancionin maksunpilkkomistoiminnon ja “lainat kavereille” -kategorian avulla homma sujui kätevästi.

Kaikkein painavin ongelma Oma talous -palvelussa on kuitenkin sellainen, jota Osuuspankki ei kerta kaikkiaan pysty korjaamaan: se ei ikinä tule tarjoamaan mahdollisuutta tuoda tietoja muiden pankkien tileiltä. Tämä on ongelma, koska minulla on Osuuspankin lisäksi tili myös S-pankissa ostoistani kertyviä bonuksia varten. Lisäksi saatan jossain vaiheessa haluta tuoda palveluun mukaan myös avovaimoni tiedot, jotta yhteisen taloutemme seuranta helpottuu, ja hänellä on tili taas eri pankissa.

On siis ehdottoman tärkeää, että käyttämäni taloudenseurantapalvelu tukee kaikkia mahdollisia pankkeja. Sen vuoksi tällaisen palvelun pitää ehdottomasti olla kolmannen osapuolen tekemä, ei pankkien itsensä. Toivottavasti se tajutaan pian myös Osuuspankissa, ja ryhdytään kieltojen sijasta tekemään yhteistyötä.

Sain vähän aikaa sitten testitunnukset Voddleriin, josta on kohistu uutena “elokuvien Spotifyna”. Palvelu tarjoaa mainosrahoitteisesti ilmaisia elokuvia streamattuna. Tässä postauksessa tunnelmia ensimmäisten testausten perusteella.

Aluksi on todettava, että uskon tämäntyyppiseen malliin vahvasti, ja toivon sen yleistyvän tulevina vuosina kaiken digitaalisen sisällön jakelussa. Tällaisen sisällön hankinta toimii minusta ideaalitilanteessa kuin veden saanti: minun ei tarvitse “omistaa” vettä ja varastoida sitä kotiini, vaan saan sitä hanasta juuri silloin kun haluan, ja maksan käytön perusteella. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen voi arvata, että asetan Voddlerille suuria odotuksia.

Ensimmäisten testien jälkeen yleisvaikutelma on, että palvelu on pahasti keskeneräinen (kuten toki näin alkuvaiheessa odottaa sopii), mutta siitä huolimatta jo nyt riittävän hyvä, jotta sitä käyttää huomattavasti mieluummin kuin kahlaa sohjon halki videovuokraamoon.

Aluksi Voddler ei lähtenyt mäkillä käyntiin ollenkaan, vaan valitteli palomuuriasetuksista, vaikka kaikki asetukset olivat niin avoimella kuin mahdollista. Olen kuullut monen törmänneen samaan ongelmaan. Hetken yrittämisen jälkeen palvelu kuitenkin yllättäen suostui käynnistymään, vaikken ollut muuttanut asetuksia mitenkään.

Palvelun käyttöliittymä ei tällä hetkellä tue lainkaan hiirtä, mikä hämää ainakin aluksi. Toisaalta käyttöliittymä on kuitenkin tämän vuoksi erinomaisen yksinkertainen, joten pian hiirettömyyttä ei enää muista. Todennäköisesti myöhemmässä vaiheessa, kun ominaisuuksia alkaa tulla lisää, myös hiirtä alkaa kaipaamaan.

Joitakin satoja nimikkeitä käsittävä elokuvavalikoima on vielä melko suppea, mutta ainakin näin alkuvaiheessa kiinnostavia elokuvia on tarjolla riittävä määrä, jotta niillä pärjää siihen asti, että valikoima taas laajenee. Arviolta hieman yli puolet elokuvista ovat ilmaisia, loput voi vuokrata 24 tunniksi maksamalla noin 20-30 ruotsin kruunua (noin 2-3 euroa).

Spotifyn käyttöön tottunut kaipaa ensimmäisenä hakumahdollisuutta. Sitä ei tarjota lainkaan, vaan elokuvat pitää etsiä käsin selaamalla . Tämä on jossain määrin luonnollista, koska valikoima on vielä niin pieni, että haku tuottaisi useimmiten pettymyksen. Valikoiman kasvaessa nykyisestä hausta tulee kuitenkin hyvin nopeasti pakollinen ominaisuus, ja se varmasti lisätäänkin palveluun kuluvan vuoden aikana.

Kaikissa elokuvissa vaikuttaisi olevan tekstitys, mutta ainoa tuettu kieli on tällä hetkellä ruotsi. Elokuvien katsominen onkin siis oivaa kieliharjoittelua: yhtäaikaa englannin kuuntelua ja ruotsin lukemista. Jos suomenkieliset tekstit ovat ehdoton edellytys miellyttävälle elokuvaelämykselle, ei palvelua siis kuitenkaan kannata vielä harkita.

Jokaista elokuvaa ennen pitää katsoa hetki mainoksia. Määrä on luokkaa yksi elokuvatraileri ja kaksi tuotemainosta, eikä haittaa elämystä juuri lainkaan, varsinkaan kun kesken elokuvaa ei mainostaukoja television tapaan ole.

Palvelun vakaudessa on toivomisen varaa. Palvelu kaatui ensimmäisen elokuvan aikana viiden minuutin jälkeen. Suljin kaikki muut ongelmat, mikä tuntui auttavan, sillä tämän jälkeen saimme katsottua elokuvan miltei loppuun asti ongelmitta.

Kymmenen minuuttia ennen loppua palvelu kuitenkin kaatui jälleen. Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä se tarjosi kyllä mahdollisuuden käynnistää elokuva siitä, mihin sen katsominen oli lopetettu, mutta tämä vaihtoehto ei jostain syystä toiminut. Lopulta jouduimme katsomaan trailerit uudestaan ja kelaamaan sen jälkeen elokuvan alusta oikeaan kohtaan, mikä oli hidasta, koska palvelun piti aina välillä bufferoida.

Myöhemmin yritimme vielä katsoa uutta elokuvaa, mutta sillä kertaa palvelu ei suostunut yhteistoimintaan ollenkaan: ensin se näytti pari kertaa trailerin ja mainokset mutta kaatui sitten juuri elokuvan alkaessa, lopulta ei suostunut enää käynnistymään ollenkaan. Meillä tuntui tosin samaan aikaan olevan muutenkin häiriöitä nettiyhteyden toiminnassa, joten kaikkea syytä ei ehkä voi vierittää Voddlerin niskoille.

Kaikista mainituista ongelmista huolimatta aion jatkaa palvelun aktiivista käyttöä. Mahdollisuus valita katsottava kohtuullisen kokoisesta valikoimasta, katsoa se juuri silloin kuin huvittaa ja olla maksamatta lystistä mitään, yhdistettynä siihen että valinna voi hoitaa kotisohvalta, on niin kertakaikkisen hyvä diili, että siitä hyvästä sietää vakausongelmat mielihyvin - kunhan ne eivät äidy liian pahoiksi, esimerkiksi yli yksi keskeytys per elokuva on jo liikaa.