Sain vähän aikaa sitten testitunnukset Voddleriin, josta on kohistu uutena “elokuvien Spotifyna”. Palvelu tarjoaa mainosrahoitteisesti ilmaisia elokuvia streamattuna. Tässä postauksessa tunnelmia ensimmäisten testausten perusteella.
Aluksi on todettava, että uskon tämäntyyppiseen malliin vahvasti, ja toivon sen yleistyvän tulevina vuosina kaiken digitaalisen sisällön jakelussa. Tällaisen sisällön hankinta toimii minusta ideaalitilanteessa kuin veden saanti: minun ei tarvitse “omistaa” vettä ja varastoida sitä kotiini, vaan saan sitä hanasta juuri silloin kun haluan, ja maksan käytön perusteella. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen voi arvata, että asetan Voddlerille suuria odotuksia.
Ensimmäisten testien jälkeen yleisvaikutelma on, että palvelu on pahasti keskeneräinen (kuten toki näin alkuvaiheessa odottaa sopii), mutta siitä huolimatta jo nyt riittävän hyvä, jotta sitä käyttää huomattavasti mieluummin kuin kahlaa sohjon halki videovuokraamoon.
Aluksi Voddler ei lähtenyt mäkillä käyntiin ollenkaan, vaan valitteli palomuuriasetuksista, vaikka kaikki asetukset olivat niin avoimella kuin mahdollista. Olen kuullut monen törmänneen samaan ongelmaan. Hetken yrittämisen jälkeen palvelu kuitenkin yllättäen suostui käynnistymään, vaikken ollut muuttanut asetuksia mitenkään.
Palvelun käyttöliittymä ei tällä hetkellä tue lainkaan hiirtä, mikä hämää ainakin aluksi. Toisaalta käyttöliittymä on kuitenkin tämän vuoksi erinomaisen yksinkertainen, joten pian hiirettömyyttä ei enää muista. Todennäköisesti myöhemmässä vaiheessa, kun ominaisuuksia alkaa tulla lisää, myös hiirtä alkaa kaipaamaan.
Joitakin satoja nimikkeitä käsittävä elokuvavalikoima on vielä melko suppea, mutta ainakin näin alkuvaiheessa kiinnostavia elokuvia on tarjolla riittävä määrä, jotta niillä pärjää siihen asti, että valikoima taas laajenee. Arviolta hieman yli puolet elokuvista ovat ilmaisia, loput voi vuokrata 24 tunniksi maksamalla noin 20-30 ruotsin kruunua (noin 2-3 euroa).
Spotifyn käyttöön tottunut kaipaa ensimmäisenä hakumahdollisuutta. Sitä ei tarjota lainkaan, vaan elokuvat pitää etsiä käsin selaamalla . Tämä on jossain määrin luonnollista, koska valikoima on vielä niin pieni, että haku tuottaisi useimmiten pettymyksen. Valikoiman kasvaessa nykyisestä hausta tulee kuitenkin hyvin nopeasti pakollinen ominaisuus, ja se varmasti lisätäänkin palveluun kuluvan vuoden aikana.
Kaikissa elokuvissa vaikuttaisi olevan tekstitys, mutta ainoa tuettu kieli on tällä hetkellä ruotsi. Elokuvien katsominen onkin siis oivaa kieliharjoittelua: yhtäaikaa englannin kuuntelua ja ruotsin lukemista. Jos suomenkieliset tekstit ovat ehdoton edellytys miellyttävälle elokuvaelämykselle, ei palvelua siis kuitenkaan kannata vielä harkita.
Jokaista elokuvaa ennen pitää katsoa hetki mainoksia. Määrä on luokkaa yksi elokuvatraileri ja kaksi tuotemainosta, eikä haittaa elämystä juuri lainkaan, varsinkaan kun kesken elokuvaa ei mainostaukoja television tapaan ole.
Palvelun vakaudessa on toivomisen varaa. Palvelu kaatui ensimmäisen elokuvan aikana viiden minuutin jälkeen. Suljin kaikki muut ongelmat, mikä tuntui auttavan, sillä tämän jälkeen saimme katsottua elokuvan miltei loppuun asti ongelmitta.
Kymmenen minuuttia ennen loppua palvelu kuitenkin kaatui jälleen. Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä se tarjosi kyllä mahdollisuuden käynnistää elokuva siitä, mihin sen katsominen oli lopetettu, mutta tämä vaihtoehto ei jostain syystä toiminut. Lopulta jouduimme katsomaan trailerit uudestaan ja kelaamaan sen jälkeen elokuvan alusta oikeaan kohtaan, mikä oli hidasta, koska palvelun piti aina välillä bufferoida.
Myöhemmin yritimme vielä katsoa uutta elokuvaa, mutta sillä kertaa palvelu ei suostunut yhteistoimintaan ollenkaan: ensin se näytti pari kertaa trailerin ja mainokset mutta kaatui sitten juuri elokuvan alkaessa, lopulta ei suostunut enää käynnistymään ollenkaan. Meillä tuntui tosin samaan aikaan olevan muutenkin häiriöitä nettiyhteyden toiminnassa, joten kaikkea syytä ei ehkä voi vierittää Voddlerin niskoille.
Kaikista mainituista ongelmista huolimatta aion jatkaa palvelun aktiivista käyttöä. Mahdollisuus valita katsottava kohtuullisen kokoisesta valikoimasta, katsoa se juuri silloin kuin huvittaa ja olla maksamatta lystistä mitään, yhdistettynä siihen että valinna voi hoitaa kotisohvalta, on niin kertakaikkisen hyvä diili, että siitä hyvästä sietää vakausongelmat mielihyvin - kunhan ne eivät äidy liian pahoiksi, esimerkiksi yli yksi keskeytys per elokuva on jo liikaa.
Viime päivinä minua on ärsyttänyt yksipuolinen uutisointi, joka on keskittynyt lähinnä mouhuamaan siitä, kuinka vähän Spotify-kuunteluista kertoo rahaa artisteille. Tietokone-lehti muistaa sentään mainita, että vastaavasta radiosoitosta tulot jäisivät vielä huomattavasti pienemmäksi. Vahtikoiralla on aiheesta tarkempia lukuja.
On toki syytä muistaa, että Spotify ei ole pelkkä radion korvike, vaan se pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon myös musiikin ostamiselle. Oikea kysymys ei kuitenkaan kuulu, saako artisti Spotifystä tällä hetkellä riittävästi tuloja korvaamaan levymyynnin (mikä tuntuu välillä olevan sensaatiohakuisten toimittajien lähestymiskulma asiaan), vaan onko artistien ylipäänsä mahdollista saada Spotifystä niin paljon tuloja.
Lyhyesti: on. Keksin kolme perustelua.
Ensinnäkin, veikkaukseni on että keskimääräinen musiikinkuuntelija (käytännössä vain harva ihminen ei kuulu tähän joukkoon) kuluttaa ääniteostoihin alle 120 euroa vuodessa. Samaan aikaan tuo 120 euroa vuodessa on kuitenkin huomattavan pieni hinta siitä, että saa pääsyn kaikkeen maailman musiikkiin, ja että tätä musiikkia voi kuunnella missä vain, juuri silloin kun haluaa. Moiseen ei edes piratismi pysty.
Toiseksi, jos kukaan ei enää osta levyjä, yhtään rahaa ei kulu kansilehtien väkertämiseen, koteloiden työstämiseen, logistiikkaan ja levykauppiaille. Nämä summat haukkaavat ison osan siitä potista, jonka musiikista maksaja haluaisi päätyvän artistille. Kun välikädet poistetaan, musiikin ei yksinkertaisesti tarvitse maksaa yhtä paljon.
Kolmanneksi, kun musiikista ei tarvitse maksaa kuuntelumäärän perusteella ja kuuntelu ja uuden musiikin löytäminen tehdään äärimmäisen helpoksi, ihmiset kuuntelevat musiikkia paljon. Seuraus tästä on, että aktiivisten musiikinkuuntelijoiden joukko kasvaa, ja sitä myötä myös keikkakävijöiden ja oheistuotteiden ostajien määrä.
Toki asioita täytyy tapahtua, ennen kuin ylläoleva skenaario toteutuu. On selvää, että Spotify ei tällä hetkellä ole kovin kannattava artisteille, koska maksavia asiakkaita ja käyttäjiä ylipäänsä on suhteellisen vähän. Molempien osuus kuitenkin kasvaa vauhdilla. Toisaalta Spotifyssä ei vielä ole kaikkea musiikkia, ja käyttöliittymä on kaukana täydellisestä. Nämäkin asiantilat etenevät jatkuvasti parempaan suuntaan.
Mainosrahoitteisuus on kieltämättä kyseenalainen malli, ja voin hyvin kuvitella, että Spotifykin joutuu siitä ennen pitkää luopumaan, tai ainakin vähentämään ilmaisen version ominaisuuksia. Tässä levy-yhtiöiden kannattaisi kuitenkin olla kaukonäköisiä, eikä yrittää pakottaa palvelua väkisin pelkkään kuukausimaksumalliin. Spotifyn leviäminen varmistetaan parhaiten tarjoamalla sitä ensin käyttäjille ilmaiseksi. Kun ihmiset tajuavat, että he voivat kuukausimaksuun siirtymällä luopua levyjen ostamisesta kokonaan, he maksavat kyllä maksun mielellään. Samalla Spotifylle annetaan aikaa kehittää palvelunsa niin hyväksi, etteivät käyttäjät kerran koukkuun jäätyään enää halua luopua siitä.
Musiikkipalveluiden osalta eletään juuri nyt erityisen mielenkiintoista aikaa, sillä Spotifyn kilpailija MOG julkaisee ensi kuussa oman maksullisen palvelunsa, joka lupaa tarjota käyttäjille kaiken musiikin viiden dollarin kuukausihintaan. Ilmaisversiota ei tarjolla ole. Palvelu tarjoaa myös kiinnostavia Spotifystä puuttuvia ominaisuuksia, kuten samankaltaisella musiikkimaulla varustettujen kanssaihmisten löytämistä soittolistoja vertailemalla.
Ensi vuonna nähdään, miten palvelu vertautuu Spotifyyn. Oma veikkaukseni on, että Spotifyn malli on lopulta kestävin. Toivottavasti myös levy-yhtiöt jaksavat uskoa siihen.
Uutisia journalismin kriisistä ja siihen ehdotetuista ratkaisuista pukkaa nykyisin joka tuutista. Tällä hetkellä moni iso mediatalo suunnittelee sisältöjensä muuttamista maksullisiksi, mutta tavat ovat vielä hakusessa.
Kaikissa ehdotetuissa rahastustavoissa on ongelmansa: kuukausi- tai päiväkohtainen maksu nousee helposti niin korkeaksi, että käyttäjät eivät sitä kovin hanakasti maksa, ja artikkelikohtainen mikromaksaminen taas johtaa helposti juttujen ns. ampparoitumiseen, jossa otsikon raflaavuus korostuu entisestään. Kovin keskustelu käydään siitä, onko ainakaan uutissisältöä edes järkeä laittaa lukijoiden maksettavaksi, sillä se löytyy kuitenkin aina jostain ilmaisena.
Ongelma on hyvin samankaltainen kuin musiikkibisneksen taistelu piraatteja vastaan. Tähän ongelmaan ruotsalainen Spotify on tuonut kiinnostavan vaihtoehdon, ja samaa yrittää pian samasta maasta tuleva Voddler elokuvien osalta. Uskon itse tähän malliin vahvasti, sillä se tuntuu käyttäjän kannalta selvästi helpoimmalta. Kuinka hyvin sama malli soveltuisi uutissisältöihin?
On selvää, että yksikään mediatalo ei voi itse olla palvelun perustamisessa aktiivisena toimijana, vaan Spotifyn tyyliin tarvitaan kolmannen osapuolen perustama aggregaattori, sanottakoon sitä tässä vaikkapa Newsifyksi.
Newsify perustuu Spotifyn tavoin freemium-malliin. Ilmaiseksi palvelua käyttäville näytetään mainoksia. Koska Newsify vaatii Spotifyn tavoin kirjautumisen (sitä käytetään koneelle asennettavalla ohjelmalla), käyttäjistä saadaan enemmän informaatiota kuin tavallisilla uutissaiteilla, mikä on kiinnostavaa mainostajien kannalta: mainontaa on helpompi kohdentaa, kun käyttäjän lukutottumukset tunnetaan.
Premium-version edut voisivat olla hyvin samankaltaisia kuin Spotifyssä: ei mainoksia, mahdollisuus käyttää palvelua myös mobiilisti, mahdollisuus tallentaa valikoitu määrä artikkeleita luettavaksi offline-tilassa (esimerkiksi junassa) sekä mahdollisuus saada välillä joitakin juttuja ennakkoon ennen niiden siirtymistä ilmaisversioon.
Palvelun tuotot allokoitaisiin mediataloille sen perusteella, mitä juttuja ihmiset lukevat. Klikkausten määrän lisäksi voitaisiin hinnan määrittävänä tekijänä käyttää myös jutun parissa vietettyä aikaa. Näin laadukkaat jutut nousisivat arvoonsa, eikä räväkän otsikoinnin merkitys korostuisi yhtä voimakkaasti.
Seuraamalla käyttäjien lukutottumuksia Newsify voisi mahdollistaa aivan uudenlaisia, tehokkaita suosittelumekanismeja. Se voisi myös parantaa nykyisin paljon parjattuja sanomalehtien verkkokeskusteluita: omien postausten ollessa aina identifioitavissa omaan Newsify-profiiliin pahin anonyymitörky karsiutuisi pois.
Voisiko uutisten Spotify sinun mielestäsi toimia? Miksi / miksi ei?
Aiemmassa Spotifya käsitelleessä postauksessani totesin, että ainoa kriittinen puute (valikoiman ohella, mutta sen kasvattaminen hoituu pikkuhiljaa), joka Spotifyn pitää ratkaista ennen sen muuttumista täydelliseksi musiikkipalveluksi, on mobiiliversio, jolla kuuntelu onnistuu myös katvealueilla. Jostain syystä en tuolloin tajunnut, että ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu: musiikin offline-synkronointi.
Spotify julkaisi juuri esittelyvideon Googlen Android-alustalle tehdystä mobiiliversiosta. Softa näyttää todella hienolta, mutta parasta siinä on ehdottomasti juuri tuo offline-synkronointi. Soittolistan voi tallentaa puhelimeensa, minkä jälkeen sitä voi kuunnella offline-tilassa.
Tärkein kysymys, joka jää vielä vastaamatta, on offline-tilan koko. Jos se on riittävän iso, ja jos uusia biisejä voi latailla siihen lennosta kuuntelun aikana (esim. ollessaan autossa tai junassa hitaan yhteyden päässä), ollaan aika lähellä mobiilin musiikin lopullista ratkaisua.
Huhujen mukaan uusi iPhone saapuu myyntiin 17. heinäkuuta, ja harkitsen vakavasti sen hankkimista. Nyt odotellaan enää tietoa siitä, mikä on Spotifyn iPhone-applikaation tilanne. Toistaiseksi virallista tietoa on vasta Android-versiosta, mutta täysin varmaa on, että myös iPhone-versio on tulossa pian. Sen julkaisupäivä saattaa olla myös päivä, jolloin lopetan levyjen ostamisen lopullisesti.
Kirjoitin reilu vuosi sitten ideaalista musiikkikaupasta. Spotifyn myötä tuo visio on toteutumassa nopeammin kuin uskoinkaan. Se poistaa omasta visiostani vielä turhat välivaiheet eli yksittäisten kappaleiden oston. Toki Spotify on lisännyt myös mahdollisuuden ostaa musiikkia, mutta uskon, että tulevaisuuden tie on nimenomaan kuukausimaksullinen versio.
Spotify on enää muutaman “pienen” askeleen päässä siitä, että voisin keskittää siihen kaiken musiikinkuunteluni ja lopettaa musiikista maksamisen sen kuukausimaksua lukuunottamatta:
- Mobiiliversio. Mieluiten käyttöliittymältään yhtä sujuva kuin iPodin vastaava. Näitä on ilmeisesti jo kehitteillä runsaasti, vaikka Spotifyn juuri avautunut API ei toistaiseksi mahdollista mobiilidevausta. Tämä yhdistettynä puhelimen sisäänrakennettuun FM-lähettimeen, ja kuuntelu on vaivatonta myös autostereoiden kautta.
- Valikoima. Vielä Spotifystä ei löydä ihan kaikkea musiikkia. Tämä ongelma on pienempi ja poistumassa: mitä enemmän käyttäjiä ja hypeä Spotify kerää, sen paremmat neuvotteluvaltit levy-yhtiöiden kanssa se saa.
- Vakaa streamaus. Tämä on ongelma etenkin mobiiliversiossa: en ainakaan vielä pysty uskomaan, että musiikki kuuluu pätkimättä, ainakaan jos mennään vähänkään kauemmas taajamaan 3g-verkon kuulumattomiin. Omassa kuuntelussani musiikki pätkii vielä välillä jo tietokoneelta kuunneltaessa, ainakin jos sitä kuuntelee langattomasti Airport Expressin ja Airfoilin avulla.
Veikkaan, että vuoden päästä nuo ongelmat on muuten ratkaistu, mutta streamaus ei vielä toimi riittävän hyvin. Jos siihen ehditään keksiä vielä jonkinlainen välimuisti-bufferointi-viritys ja se toimii siedettävästi myös muualla kuin keskustassa, maksan tuon 100 euron vuosimaksun välittömästi.
Kaveripiiri kohisee tällä hetkellä Spotify-nimisestä ohjelmistosta, joka kieltämättä vaikuttaa lyhyen testauksen perusteella musiikin suurkuluttajan märältä unelta. Softalla pystyy hakemaan mitä tahansa musiikkia ja lisäämään sitä soittolistoilleen. Näitä soittolistoja voi kuunnella milloin vain (olettaen että on nettiyhteyden päässä) ja myös jakaa kaverien kanssa. Last.fm -scrobblauskin pelittää.
Toistaiseksi Spotify on ns. suljettu beta -vaiheessa, eli siihen ei voi liittyä kuin erillisestä kutsusta. Näitä kutsuja puolestaan palvelu jakaa melko hintsusti. Moinen toiminta on saanut melko tehokkaasti hypeä aikaiseksi.
Todennäköisesti palvelusta kiinnostuneiden määrä on tällä hetkellä suurempi kuin se olisi, jos palvelua pääsisi käyttämään kuka vain. Osa porukasta saattaa olla kiinnostuneita palvelusta vain, koska muutkin ovat, ja kiinnostusta lisää se, etteivät he voi saada jotain mitä kavereilla on. Suljettu beta -vaihe toimii siis todellakin palvelun eduksi. Luonnollisesti toki kutsun saatuaan käyttäjät kaikkoaisivat, jos tuote ei olisi tarpeeksi hyvä, mutta tässä tapauksessa se taitaa olla.
Spotifyn herättämä huomio ja kutsujen pihtaaminen ovat saaneet aikaan mielenkiintoisia lieveilmiöitä. Esimerkkinä vaikkapa tämä palvelu, jolla on hyvin yksinkertainen, hämmentävä konsepti: aina kun käyttäjä päivittää kyseisen sivun, hänellä on pieni mahdollisuus voittaa itselleen Spotify-kutsu. Kutsuja palvelu on saanut lahjaksi Spotify-käyttäjiltä siinä vaiheessa, kun palvelu jakoi vielä siihen liittyville useampia kutsuja.
Palvelun liikeidea on tietysti, että aina kun käyttäjä päivittää sivun, hän lataa samalla uudestaan sillä olevat mainokset. Jokainen mainosten näyttö puolestaan tuo pikkiriikkisen määrän lisää rahaa palvelun ylläpitäjälle. Ainakin teoriassa. Käytännössä en kyllä tuon toimivuuteen usko, sillä Googlella on luullakseni rajoitukset sille, kuinka monta kertaa saman käyttäjän päivitykset voivat vaikuttaa samalla sivulla tietyn ajan kuluessa.
Joka tapauksessa Spotify-kutsuja haluaville palvelu oli ainakin tänään lottovoitto: minäkin sain kutsuni n. viiden minuutin klikkailulla, vaikka liian innokkaan f5-painaltamisen seurauksena missasin ensimmäisen mahdollisuuteni.
Kirjoitushetkellä jaossa olevien kutsujen määrä tosin näkyy olevan jo huomattavasti pienempi (ja sen myötä todennäköisyys kutsun saamiseen pienempi), joten kyseessä taitaa olla varsin lyhytaikainen palvelu. Luonnollisesti on myösmahdollisuus siihen, että Spotify muuttaa kutsunjakopolitiikkaansa anteliaammaksi hyvinkin pian.
Oma Kassi-palvelumme starttaa piakkoin suljettu beta -vaiheessa. Näillä sanoilla käynnistän toivottavasti pian jättiläismäiseksi äityvän Kassi-hypen. Näen jo mielessäni, kuinka sähköpostilaatikossani on joka päivä satoja viestejä, joilla ruinataan pääsyä testikäyttäjäksi. Siksi minun onkin valitettavasti jo tässä vaiheessa todettava, että testaajiksi pääsevät ainoastaan harvat ja tarkkaan valitut.
