29
Mar 10

Rahaa blogilla

Tähän mennessä en ole laittanut blogiini mainoksia enkä muutenkaan pyrkinyt hyötymään siitä rahallisesti. On siis jo korkea aika. Täten julkistankin juhlallisesti blogini ensimmäisen mainoksen. Se on tässä.

Linkki vie blogiin, jonka pitäjä on luvannut dollarin jokaisesta uudesta kävijästä, jonka ulkopuoliset linkittäjät tuovat hänen blogilleen. Tämä tosin olettaen, että blogin pitäjä onnistuu tienaamaan verkossa miljoonan tavoiteajassaan, eli kesäkuun loppuun mennessä. Jos rahaa ei kerry yhtään, eivät linkittäjätkään saa mitään.

Idea on hauska. Toivottavasti kukaan ilkeämielinen ei valjasta bottiverkkoa tai vastaavaa viedäkseen koko potin kotiin.

Koska olen eettinen mainostaja, en toki lisännyt linkkiä pelkästään valtavien rahasummien toivossa. Blogissa on myös muita hauskoja ajatuksia, paljastaapa se jopa elämän tarkoituksen. Eikä siinä ole kyse pelkästään rahan ansaitsemisesta, vaan maailman muuttamisesta paremmaksi, ja rahan ansaitsemisesta siinä sivussa. Kuulostaa hyvältä? Varmasti. Hieman naiivilta? Toki. Klikatkaa silti, jos ei muuta niin tukeaksenne tätä hienoa ilmaista sisältöä tarjoavaa blogia näinä kovina aikoina, joina ilmaisuus on katoava luonnonvara.


07
May 08

Ilmaisuus yllätti ilmaisuusaktivistit

Ilmaisuus on seuraava iso juttu. Näin väittää ainakin The Long Tail -kirjasta tuttu Chris Anderson tulevassa opuksessaan Free. Andersonin perusväittämä on, että perinteiset ansaintalogiikat muuttuvat, kun yhä useammat palvelut ovat ilmaiseksi käyttäjien saatavilla.

Ja toden totta: ilmaiseksi tarjotaan nykyisin muun muassa pelejä, ohjelmistoja, musiikkia ja kännykkäliittymiä ja autojakin saa aika halvalla. Vaikka tekijänoikeusjärjestöt haraavatkin musiikin ja elokuvien suhteen vastaan, joutuvat ne kuitenkin perääntymään askel askeleelta.

Siirtymä uuteen ajattelutapaan ei kuitenkaan ole helppo. Ilmaisuuden suurimpia puolestapuhujia ovat tyypillisesti bloggaajat. Nyt heidätkin on kuitenkin yllättänyt se, mitä ilmaisuusajattelu todella tarkoittaa.

Uudehkon sosiaalisen verkostopalvelun Shyftrin keskeinen ajatus on, että käyttäjät pystyvät sen kautta jakamaan toisilleen mitä tahansa RSS-feedejä. Kuka tahansa voi siis tarjota omassa profiilissaan muille mitä tahansa sisältöä, jonka ovat kirjoittaneet aivan muut tahot.

Blogiversumi älähti. Bloggaajien mukaan heiltä ei saa noin vain riistää oikeutta tekstiinsä, vaikka monien mielestä esimerkiksi musiikintekijät eivät tätä oikeutta tarvitse.

Suurin piirtein samasta asiasta on kyse saksalaisen yhtiön hankkeessa julkaista Wikipedian parhaita artikkeleita kirjamuodossa. Monet Wikipedia-aktivistit ovat suuttuneet, koska eivät saa osaansa kirjojen tuotoista. Ainoastaan Wikipedia-säätiö saa euron jokaisesta myydystä julkaisusta.

Voi kysyä, onko aktivistien suuttumuksella perusteita. Kaikki tieto on edelleen saatavissa ilmaiseksi Wikipediasta. Kirjat ainoastaan tuovat tiedon uusien ihmisten ulottuville. Samaa voi sanoa Shyftristä ja sen feedeistä. Molemmissa tapauksissa tiedon etsijät voittavat: tietoa on tarjolla enemmän ja monipuolisemmin kuin aiemmin.

On toki myönnettävä, että vaikeita kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Sisällöntuottajien on jatkossakin syötävä. Vielä ei ole täysin selvää, millä tavoin työn tuloksilla ansaitseminen onnistuu jatkossa. Ehdotuksia uudenlaisiksi ansaintamalleiksi on kuitenkin olemassa. Tätä aihetta pohdin laajemmin tulevassa postauksessa.


30
Jan 08

Ilmaista musiikkia

Levy-yhtiöt ovat häviämässä taistelun. Kaikki merkit ovat ilmassa sen suhteen, että musiikin jakelutavat mullistuvat. Pian käyttäjiä ei enää voida pakottaa maksamaan yksittäisistä äänitteistä, vaan on luotava uudenlaisia ansaintamalleja.

Netissä toimii tällä hetkellä useita palveluita, joissa voi kuunnella musiikkia ilmaiseksi. Nettiradiot ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta nyt niiden rinnalle on tullut palveluita, joissa käyttäjä saa kuunnella juuri sellaista musiikkia kuin haluaa ja jopa tehdä omat soittolistansa. Esimerkkejä ilmaiseksi musiikkia tarjovista palveluista ovat muun muassa Seeqpod, Skreemr ja Songza. Lisätietoa niistä ja muista vastaavista täällä.

Nyt myös “musiikkimaailman Facebook” Last.fm on lähtenyt leikkiin. Siinä missä palvelussa saattoi aiemmin kuunnella vain otteita valitsemistaan biiseistä, on nyt mahdollista kuunnella koko kappale. Kuuntelukerrat rajoitetaan kuitenkin kolmeen, mutta Last.fm -tilaajille kertoja on rajattomasti.

Ansaintamalleja on kaksi: mainostulot ja käyttäjiltä saatavat kuukausimaksut. Koska saitilla on aiemmin ilmaisilla palveluilla kerätty valtaisa käyttäjäpohja, sen tulevaisuus vaikuttaa varsin hyvältä. Mukaan ovat lisäksi lähteneet kaikki suurimmat levy-yhtiöt, mikä tekee Last.fm:stä maailman suurimman ilmaisen musiikin varaston. Valitettavasti vain palvelu ei toistaiseksi toimi Euroopassa Saksaa lukuunottamatta, mutta tilanne on tarkoitus korjata kuluvan vuoden aikana.

Toisen uudenlaisen ansaintamallin loi Radiohead kokeilullaan, jossa kuulijat saivat itse päättää paljonko maksoivat uudesta In Rainbows -levystä. Vaikka suuri osa ihmisistä otti levyn ilmaiseksi, oli levyn hankkijoita sen verran paljon, että bändi korjasi silti sievoiset tulot. Nyt samaa mallia soveltavat muutkin tunnetut artistit, kuten Nine Inch Nailsista tuttu Trent Reznor sekä Charlatans.

Jo pitkään musiikkimaailmassa on vallinnut negatiivinen kierre. Piraatit syövät tuloja artisteilta ja levy-yhtiöiltä, ja siksi musiikin hinta nousee, jolloin yhä useammat hankkivat laitonta musiikkia. Ehkä näiden uusien kokeilujen myötä kierre saadaan vihdoin käännettyä. Musiikki tulee digitaalisen levityksen ja edullisuuden myötä yhä uusien ihmisten ulottuville. Sen myötä musiikkia kulutetaan enemmän, joten artistit tienaavat, vaikka kappaleen kuuntelukerroista maksetaankin keskimäärin vähemmän.

Nykyaikana kaikenlainen huijaaminen ja rajoitteiden kiertäminen on helppoa. Jos jokin asia yritetään kieltää tai estää, keksitään kyllä keinot esteen ohittamiseksi. Voisiko se yllättäen tarkoittaakin sitä, että juuri nyt kannattaa luottaa ihmisiin ja poistaa rajoitukset? Jos ihmisten annetaan toimia vapaasti, he kuitenkin lopulta luovat kirjoittamattomat säännöt ja toimivat niiden mukaan.

Kuulostaa anarkialta. Mutta ehkä juuri sitä musiikkibisnes tällä hetkellä kaipaa.