30
Jan 08

Ilmaista musiikkia

Levy-yhtiöt ovat häviämässä taistelun. Kaikki merkit ovat ilmassa sen suhteen, että musiikin jakelutavat mullistuvat. Pian käyttäjiä ei enää voida pakottaa maksamaan yksittäisistä äänitteistä, vaan on luotava uudenlaisia ansaintamalleja.

Netissä toimii tällä hetkellä useita palveluita, joissa voi kuunnella musiikkia ilmaiseksi. Nettiradiot ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta nyt niiden rinnalle on tullut palveluita, joissa käyttäjä saa kuunnella juuri sellaista musiikkia kuin haluaa ja jopa tehdä omat soittolistansa. Esimerkkejä ilmaiseksi musiikkia tarjovista palveluista ovat muun muassa Seeqpod, Skreemr ja Songza. Lisätietoa niistä ja muista vastaavista täällä.

Nyt myös “musiikkimaailman Facebook” Last.fm on lähtenyt leikkiin. Siinä missä palvelussa saattoi aiemmin kuunnella vain otteita valitsemistaan biiseistä, on nyt mahdollista kuunnella koko kappale. Kuuntelukerrat rajoitetaan kuitenkin kolmeen, mutta Last.fm -tilaajille kertoja on rajattomasti.

Ansaintamalleja on kaksi: mainostulot ja käyttäjiltä saatavat kuukausimaksut. Koska saitilla on aiemmin ilmaisilla palveluilla kerätty valtaisa käyttäjäpohja, sen tulevaisuus vaikuttaa varsin hyvältä. Mukaan ovat lisäksi lähteneet kaikki suurimmat levy-yhtiöt, mikä tekee Last.fm:stä maailman suurimman ilmaisen musiikin varaston. Valitettavasti vain palvelu ei toistaiseksi toimi Euroopassa Saksaa lukuunottamatta, mutta tilanne on tarkoitus korjata kuluvan vuoden aikana.

Toisen uudenlaisen ansaintamallin loi Radiohead kokeilullaan, jossa kuulijat saivat itse päättää paljonko maksoivat uudesta In Rainbows -levystä. Vaikka suuri osa ihmisistä otti levyn ilmaiseksi, oli levyn hankkijoita sen verran paljon, että bändi korjasi silti sievoiset tulot. Nyt samaa mallia soveltavat muutkin tunnetut artistit, kuten Nine Inch Nailsista tuttu Trent Reznor sekä Charlatans.

Jo pitkään musiikkimaailmassa on vallinnut negatiivinen kierre. Piraatit syövät tuloja artisteilta ja levy-yhtiöiltä, ja siksi musiikin hinta nousee, jolloin yhä useammat hankkivat laitonta musiikkia. Ehkä näiden uusien kokeilujen myötä kierre saadaan vihdoin käännettyä. Musiikki tulee digitaalisen levityksen ja edullisuuden myötä yhä uusien ihmisten ulottuville. Sen myötä musiikkia kulutetaan enemmän, joten artistit tienaavat, vaikka kappaleen kuuntelukerroista maksetaankin keskimäärin vähemmän.

Nykyaikana kaikenlainen huijaaminen ja rajoitteiden kiertäminen on helppoa. Jos jokin asia yritetään kieltää tai estää, keksitään kyllä keinot esteen ohittamiseksi. Voisiko se yllättäen tarkoittaakin sitä, että juuri nyt kannattaa luottaa ihmisiin ja poistaa rajoitukset? Jos ihmisten annetaan toimia vapaasti, he kuitenkin lopulta luovat kirjoittamattomat säännöt ja toimivat niiden mukaan.

Kuulostaa anarkialta. Mutta ehkä juuri sitä musiikkibisnes tällä hetkellä kaipaa.


23
Jan 08

Semanttiset hakukoneet tulevat

Puhuttaessa internetin tulevaisuudesta tai “web 3.0″:sta mainitaan usein yhtenä mahdollisena kehityssuuntana siirtyminen kohti semanttista webiä. Tavoitteena on saada hakukoneet todella ymmärtämään, mistä sisällöissä on kysymys, ja saada näin parempia hakutuloksia.

Jo 2004 kehitettiin Swoogle, joka yhdistää Googlen haku- ja pagerank-algoritmien piirteitä semanttisen webin dokumenttien hakuun. Tavalliselle tiedonhakijalle siitä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole paljon iloa, sillä semanttisesti järjestetyn tiedon määrä on vielä melko vähäinen. RDF-muotoisten dokumenttien lukeminen ei myöskään onnistu suoraan selaimella, vaan siihen tarvitsee erillisen ohjelmiston.

Mielenkiintoinen uusi tulokas on israelilainen SemantiNet, joka pyrkii tekemään täysin uudenlaisen, semanttisiin tekniikoihin perustuvan hakupalvelun. Toistaiseksi palvelua ei kuitenkaan ole vielä olemassa, eikä tekniikastakaan kerrota tarkemmin. Yritys sai kuitenkin hiljattain 1,7 miljoonaa dollaria riskirahaa, joten ehkä firma on todella tehnyt jonkin suuren innovaation.

Toisenlaisen lähestymistavan on valinnut Mahalo, joka mainostaa itseään sanoilla “human-powered search engine”. Se ei hyödynnä semanttisen webin teknologiaa lainkaan, vaan sen ytimessä ovat linkit, jotka yrityksen työntekijät ovat merkinneet “hyviksi”. Ideana on suodattaa vähemmän relevantit hakutulokset pois. Esimerkiksi hakiessa tietoja jostakin tuotetyypistä suodattuisivat turhat mainokset pois, ja jäljelle jäisi vain oleellinen. Jos arkistossa ei ole “hyviä” linkkejä haetusta aiheesta, näytetään Googlen ensimmäiset osumat.

Mahalon idea kuulostaa kovin tutulta. Suurin piirtein samalla ideallahan toimii esimerkiksi Yahoo! Directory, joka eli kukoistuskauttaan 2000-luvun taitteessa. Siitä on kuitenkin aika jättänyt. Web laajenee valtavaa vauhtia, joten tarvittaisiin valtava määrä ihmisiä tiedon manuaaliseen organisointiin. Samaan aikaan monet linkit vanhenevat nopeasti, joten tuloksia täytyisi jatkuvasti tarkistaa. Tähän kaatui Yahoo! Directory ja hieman epäilen, että sama kohtalo saattaa odottaa myös Mahaloa.

Jos semanttinen web kiinnostaa, on nyt oiva aika ottaa selvää, missä suomalainen tutkimus on menossa. Viisivuotisen FinnONTO – Suomalaiset semanttisen webin ontologiat -hanke on päättynyt ja sen tulokset julkistetaan perjantaina Semanttinen web kansalliseksi voimavaraksi -tapahtumassa Otaniemessä.

Itse en valitettavasti ole paikkakunnalla enkä siis pääse paikalle. Se harmittaa, sillä olin jo viittä vaille lähdössä mukaan hankkeen toteuttamiseen viime keväänä, kunnes Hongkongin reissu tuli väliin. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla, millaisia tuloksia projektissa on saatu ja käynnistääkö hanke mahdollisesti jatkotutkimusta. Toivottavasti. Jos semanttinen web todella on “web 3.0:n” keskeinen elementti, siihen kannattaa panostaa nyt.


20
Jan 08

Yrittäjäksi kädestä pitäen

Haluatko yrittäjäksi, mutta riskit pelottavat? Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että yrittäjäksi voi ryhtyä yllättävänkin helposti. Välttämättä siihen ei tarvitse minkäänlaista koulutusta eikä edes liikeideaa. Yritys nimeltä Huomenta lupaa seuraavaa: “Yrittäjäksi ryhtyminen on riskitöntä. Saat valmiin, tutkitun ja testatun yrittämisen mallin ja toimivan liikeidean.”

Kyse on tietysti franchising-yrittäjyydestä, joka on yleistä etenkin pikaruoka- ja siivousalalla. Jälkimmäisellä toimii myös Huomenta. Televisiossakin helppoa yrittäjyyttä mainostava yritys lupaa nettisivuillaan, että lisenssin hankkijalle tehdään käytännössä kaikki valmiiksi: perustamista varten saa edullista lainaa, asiakkaat voi ostaa emoyritykseltä ja kaupan päälle tulee netissä toimiva softapaketti, joka neuvoo yrittäjää alkutaipaleella.

Tietysti voi miettiä, onko moinen “oikeata” yrittäjyyttä lainkaan. Eivätkö monet yrittäjäksi ryhtyvät rupea moiseen juuri sen takia, että saavat täyden vapauden ja nimenomaan haluavat tehdä kaiken itse? Toisaalta yrittäjäksi mielivälle franchising voi olla hyvä tapa harjoitella. Huomentakin tarjoaa valtavan määrän erinäisiä koulutuspalveluja ja muuta hyödyllistä tietoa, jota voi varmasti hyödyntää myös mahdollisissa myöhemmissä yritysprojekteissa alalla kuin alalla.

Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Suomen franchising-yhdistyksen kotisivuilta.

Tietenkään kyse ei ole mistään leikkiyrittäjyydestä. Pätevä franchisee (joku voisi oikeasti keksiä näille termeille hyvän suomennoksen) voi tehdä paljon rahaa, vaikka emoyhtiö osan tienesteistä haukkaakin. Ja näennäisestä riskittömyydestä huolimatta myös franchising-yrittäjä voi tössiä ja tehdä isosti miinusta. Hyvä niin, muuten se ei kävisi oikeasta yrittäjyyskoulusta.


13
Jan 08

Töpinää töppösiin, Jaiku

Pitkä ja laiska joululoma takana, aika siirtyä takaisin arkeen. Pukki ei valitettavasti tuonut uutta hienoa mobiililaajakaistalla varustettua nokialaista. Se harmittaa muun muassa siksi, että nykyisellä parin vuoden ikäisellä Ericssonin vehkeellä ei pääse Jaikuamaan. Se harmittaa kovin. Mikrobloggaus tuntuu varsin passelilta tavalta kirjoitella muistiin yksittäisiä “neronleimauksia”, jotka tulevat mieleen yleensä juuri silloin, kun ei ole läppäriä lähettyvillä.

Vai pitäisikö sittenkin twitteröidä? Jenkkiblogit tuntuvat mainitsevan mikrobloggauksen yhteydessä huomattavasti Jaikua useammin sen uudemman kilpailijan. Myös Wikipedia tietää kertoa, että Twitter on suomalaista kollegaansa suositumpi. Huolestuttavaa suomalaisten kannalta. Vaikka kaksikon lähtökohdat ovat erilaiset (Jaiku on mobiilisovelluksen hyppäys yhteisöweb-maailmaan, Twitter taas web2-softaan pultattu kännykkäominaisuus), ja niiden ominaisuudet eroavat jonkin verran toisistaan, kilpailevat ne silti samoista käyttäjistä.

Huolta lisäävät tiedot, joiden mukaan monet Jaikun viimeaikaisiin yhteysongelmiin kyllästyneet käyttäjät ovat siirtymässä Twitteriin. Jaikuun odotellaan edelleen Google-fuusion myötä lupailtuja uudistuksia. Jaikido-blogin mukaan niitä on luvassa pian. Toivottavasti. Mikrobloggaus on yksi tämän hetken lupaavimmista Seuraavista Jutuista, mikä tarkoittaa että klooneja ilmestyy markkinoille nopeammin kuin ehtii sanoa “mobiilikupla”. Aiemmin mainitun Wikipedia-sivuston mukaan maailmalla oli jo toukokuussa 2007 111 Twitterin tyyppistä sivustoa. Tämä lista on vasta alkua. Kannattaa myös huomata, että kyseiset saitit pyrkivät kloonaamaan nimenomaan Twitteriä. Lievätkö Jaikusta kuulleetkaan.