25
Jul 11

Jakamistalous, Sharing API -hanke ja Google plus

Tämä postaus on jälleen muotoa “sillä aikaa toisaalla”.

Avoimessa yrityksessä kirjoitin viime viikolla jakamistaloudesta. Kyseessä on eräänlainen tiivistelmä ilmiöstä, joka tunnetaan tällä hetkellä myös nimellä yhteisöllinen kuluttaminen. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä asiaa ajavien suomalaisten palvelunkehittäjien välillä ja myös saada ilmiölle toimiva nimi, jotta siitä voidaan puhua.

Sharing API puolestaan on hanke, jonka mainitsin täällä jo aiemmin. Ideana on siis saada jakamistalouden palvelut tekemään viestinnällisen yhteistyön lisäksi myös teknistä yhteistyötä muodostamalla yhteinen rajapintakuvaus, jota eri palvelut voivat hyödyntää. Näin esimerkiksi voidaan luoda hakukoneita, jotka hakevat tehokkaasti kymmenistä tai jopa sadoista eri palveluista, ja pienentävät näin jakamistalouden usein kohtaamaa kriittisen massan ongelmaa: jos resurssien tarjoajia ei ole tarpeeksi, homma ei lähde liikkeelle.

Kirjoitin aiheesta vielä toisen postauksen Shareableen. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle mukavasti: aiheesta käytävälle keskustelulle perustettuun ryhmään on liittynyt jo useita palveluiden kehittäjiä ympäri maailmaa, ja siihen on linkitetty paljon tietoa siitä, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin ja millaisia työkaluja on jo olemassa. Rajapinnan kokoamista varten on myös perustettu avoin wiki. Toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan yhteistyöhön.

Lopuksi vielä aiheeseen, joka ei liity suoraan edellisiin. Kolmisen viikkoa sitten liityin uuteen Google Plus -palveluun. Palvelu vaikuttaa varsin hauskalta Facebookin ja Twitterin välimuodolta varustettuna miellyttävällä käyttöliittymällä. Olenkin käyttänyt sitä toistaiseksi varsin aktiivisesti. Profiilini on täällä.

Palvelun aktiivikäyttäjiksi on siirtynyt etenkin tietty joukko sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimivia tuttuja, jotka aikoinaan siirtyivät vauhdilla Jaikuun, Qaikuun, Twitteriin, Google Waveen, Google Buzziin, Diasporaan ja niin edelleen. Myös moni vähemmän nettiaktiivinen tuttavani on palveluun liittynyt, mutta he eivät ole siellä vielä juuri mitään tehneet. Aika näyttää, voittaako plus myös tämän porukan puolelleen. Varhaisten omaksujien varassa voidaan elää ensimmäinen vuosi, mutta sen jälkeen mukaan on saatava myös muut, sillä varhaisten omaksujien kiinnostus siirtyy nopeasti muualle.

Plussan käyttöni myötä päädyin myös telkkariin. Palvelusta juttua tehnyt kesätoimittaja sattui olemaan Antin kaveri, ja kyseli tältä, josko tämä haluaisi päästä haastatteluun palvelun peruskäyttäjänä. Antilla ei kuitenkaan ollut juuri käyttökokemusta vielä ehtinyt syntyä, joten hän vinkkasi kaverilleen minut, ja niinpä päädyin höpöttelemään maikkarin uutisiin. Klippi on nähtävillä vielä hetken Katsomo-palvelussa.


18
Jul 11

Viisi syytä joiden takia Spotify voittaa Rdion

TechCrunch vertailee juuri Yhdysvalloissa avautuneen Spotifyn ja samassa maassa jo lähes vuoden jyllänneen Rdion plussia ja miinuksia ja päätyy yhteenlaskussa suurin piirtein tasapeliin. Näin veikkaus siitä, kuka taiston voittaa jää esittämättä. Sen sijaan todetaan vain laimea arvio siitä, että markkinoilla on “tilaa monelle samankaltaiselle pelurille”.

Väärin. Spotify ja Rdio ovat liian samankaltaisia, jotta ne voisivat jatkaa pitkään tasaveroisina pelureina. Jompi kumpi niistä tulee “voittamaan” eli olemaan se ykköspalvelu, jonka kaikki tietävät ja jota suurin osa käyttää. Jälkimmäiselle jää käyttäjiksi pieni mutta potentiaalisesti vannoutunut vähemmistö. Pitkään se ei kuitenkaan riitä palvelun pyöritykseen, vaan ennen pitkää se kuihtuu, ja paras mitä sille voi tapahtua on tulla jonkin isomman pelurin ostamaksi. Ei IPO:a näkyvissä.

Toisin kuin TechCrunchin artikkelin perusteella voisi kuvitella, voittajaa eivät tässä tapauksessa ratkaise tekniset ominaisuudet. Tietty tekninen perustaso pitää toki olla, mutta se molemmilla on kunnossa. Toinen saattaa välillä saavuttaa hetkellisen etumatkan lanseeraamalla uuden ominaisuuden, mutta toinen kuroo sen kyllä pian kiinni. Siksi kisan voittaja on se, joka pystyy hyödyntämään vahvuuksia, jotka eivät välttämättä ole ostettavissa isollakaan rahalla. Koska tulevaisuuden ennustaminen on hauskaa, luettelen tässä Rdiota ikinä näkemättä viisi syytä, joiden takia se tulee häviämään Spotifylle.

  1. Ilmaisuus. Kymmenen tuntia kuussa mainoksilla ryyditettynä kuulostaa vähältä, mutta silti se on riittävästi, jotta palveluun ehtii koukuttua. Tämä mahdollisuus ei tullut Spotifylle helposti, se vaati kahden ja puolen vuoden kiihkeän neuvottelun. Uskon silti, että se kannatti. Tämä on se tärkein asia, jolla ihmiset saadaan kokeilemaan palvelua. Rdiolla ei ole olemassa Spotifyn pitkälle kehittelemää mainostusmallia, joten sillä on pitkä neuvottelutie käytävänään levy-yhtiöiden kanssa, jos se haluaa tuoda tarjolle ilmaisen version.
  2. Suurempi musiikkivalikoima. Tämä on käyttäjän näkökulmasta ilmaisuuden ohella tärkein tekijä. Kilpailijan parempi valikoima on monelle riittävän painava syy vaihtaa palvelua, toisin kuin yksittäinen ominaisuus tai käyttöliittymän sujuvuus. Spotifyllä on katalogissaan 15 miljoonaa kappaletta, Rdiolla 9 miljoonaa, eikä mikään merkki osoita, että asia olisi muuttumassa Rdion eduksi.
  3. Vahva jalansija Euroopassa. Rdio johtaa vielä toistaiseksi Yhdysvalloissa, mutta sen jalansija horjuu jo, ja muissa maissa sillä ei tarjontaa ole. On mahdotonta edes kuvitella, että se voisi valloittaa Euroopan markkinat Spotifyltä pienemmällä musiikkivalikoimalla ja ilman ilmaista vaihtoehtoa.
  4. Ensimmäisen markkinoilletulijan etumatka. Spotify oli ensimmäinen kuukausimaksullinen musiikinstreamauspalvelu, joten sillä on pitkä kokemus siitä, miten asioita hoidetaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi valtavaa käyttäjädatan massaa, jota voidaan käyttää suosituksissa, sekä isoa pinoa sopimuksia levy-yhtiöiden kanssa (neljä isoa levy-yhtiötä jopa omistavat kukin osan Spotifystä). Vaikka Rdio oli ensimmäisenä USAssa, on sillä silti ikuinen perässähiihtäjän leima otsassaan.
  5. Brändi. Tämä on se omaisuus, jota on kaikkein vaikein hankkia rahalla. Foursquare ja Gowalla ovat ominaisuuksiltaan tasaväkiset, mutta Foursquare onnistui pääsemään median lemmikiksi, minkä jälkeen perässä seurasivat käyttäjät ja riskirha. Spotify on luonut itsestään erittäin vahvan brändin paitsi olemalla ensimmäinen alallaan, myös saamalla useita julkkiksia faneikseen. Ashton Kutcherin ja Britney Spearsin kaltaiset tähdet tarjoavat palvelulle ilmaista mainosta, jota ei voi ostaa.