Media

Media / Muut / politiikka — 4 Comments
28
May 09

Offline-kuuntelu ratkaisee Spotifyn viimeisen ongelman

Aiemmassa Spotifya käsitelleessä postauksessani totesin, että ainoa kriittinen puute (valikoiman ohella, mutta sen kasvattaminen hoituu pikkuhiljaa), joka Spotifyn pitää ratkaista ennen sen muuttumista täydelliseksi musiikkipalveluksi, on mobiiliversio, jolla kuuntelu onnistuu myös katvealueilla. Jostain syystä en tuolloin tajunnut, että ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu: musiikin offline-synkronointi.

Spotify julkaisi juuri esittelyvideon Googlen Android-alustalle tehdystä mobiiliversiosta. Softa näyttää todella hienolta, mutta parasta siinä on ehdottomasti juuri tuo offline-synkronointi. Soittolistan voi tallentaa puhelimeensa, minkä jälkeen sitä voi kuunnella offline-tilassa.

Tärkein kysymys, joka jää vielä vastaamatta, on offline-tilan koko. Jos se on riittävän iso, ja jos uusia biisejä voi latailla siihen lennosta kuuntelun aikana (esim. ollessaan autossa tai junassa hitaan yhteyden päässä), ollaan aika lähellä mobiilin musiikin lopullista ratkaisua.

Huhujen mukaan uusi iPhone saapuu myyntiin 17. heinäkuuta, ja harkitsen vakavasti sen hankkimista. Nyt odotellaan enää tietoa siitä, mikä on Spotifyn iPhone-applikaation tilanne. Toistaiseksi virallista tietoa on vasta Android-versiosta, mutta täysin varmaa on, että myös iPhone-versio on tulossa pian. Sen julkaisupäivä saattaa olla myös päivä, jolloin lopetan levyjen ostamisen lopullisesti.

Media / Muut / Web — No Comments
07
Jan 09

Wikipedia, Olli Hokkanen ja ajan ilmiöiden merkitys

Luin lehdestä kiinnostavan artikkelin 80-luvulla vaikuttaneesta kasinotalouskeinottelijasta ja päädyin sen jälkeen etsimään tyypistä lisää tietoa netistä. Aloituspaikkana toimi luonnollisesti Wikipedia. Löysinkin tietoja, mutta hetken päästä jouduin ns. Wikipedian ongelman uhriksi ja päädyin Olli Hokkasen sivulle.

Tein huomion: kyseessä on englanninkielisen Wikipedian sivu. Suomenkieliseen Wikipediaan Hokkasesta kirjoitettiin aikoinaan vastaava sivu, jonka Wikipedia-aktiivit kuitenkin melko yksissä tuumin äänestivät poistettavaksi.

Äänestyksestä on jäljellä enää keskustelusivu, jonka uusimmissa, vuosi sitten lisätyissä kommenteissa kaipaillaan sivua takaisin, koska mies ei kadonnutkaan kansan tietoisuudesta niin nopeasti kuin kuviteltiin. Kommenteissa viitataan myös englanninkieliseen sivuun, joka ainakaan toistaiseksi ei näytä olevan poistouhan alla.

Huomasin olevani sitä mieltä, että Hokkasesta kertova sivu olisi oikeasti syytä palauttaa. Hokkanen ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen internet-ilmiö, mutta kylläkin (suomalaisten) massojen kannalta oikea-aikaisin. Hän antoi kasvot, joiden avulla Helsingin sanomien kaltainen lehti saattoi kertoa lukijoilleen, miten netti-ilmiöt leviävät ja mihin niiden suosio perustuu, ja joka saattoi istua haastateltavana Ajankohtaisessa kakkosessa.

Kolanjuontivideon leviämisestä on jo yli kaksi vuotta, ja kaikki muistavat vieläkin Kola-Ollin. Minä muistan jopa, missä olin, kun näin videon ensimmäistä kertaa.

Ymmärrän toki Wikipedia-aktiivien pointin. Tietosanakirjan käytettävyys on vaarassa, jos hyödyllinen tieto hukkuu roskan sekaan. Seulonta vain on kovin vaikeaa.

Ns. ajan ilmiöt ovat Wikipedian kannalta ongelmallisia. Kattavimmat selonteot niistä pystytään tekemään juuri sillä hetkellä, kun ne tapahtuvat. Valitettavasti vain juuri sillä hetkellä harvoin vielä ymmärretään, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kyse. Kun sivu lopulta viiden vuoden päästä pystytetään, paljon kiinnostavaa tietoa jää kirjaamatta.

Toinen hyvä esimerkki on Johanna Tukiainen. Luin vähän aikaa sitten Imagesta taitavan artikkelin, jonka avulla osoitettiin, kuinka monella tavalla Tukiainen peilaa tiettyjä ilmiöitä. Tuo tieto on arvokasta ja kannattaisi tallettaa johonkin. Mutta myöskään Tukiaisella ei ole Wikipedia-sivua.

Mikä ratkaisuksi? Ehkä sivujen poistamista voisi seurata jonkinlainen suoja-aika: ensimmäinen poisto olisi vain väliaikainen, ja se pitäisi uusia vaikkapa kolmen vuoden kuluttua uudella äänestyksellä. Jos kolmen vuoden päästä kukaan ei enää muistaisi, mistä ilmiössä oli kyse, sivun voisi huoletta poistaa. Muussa tapauksessa sivu palautettaisiin näkyviin ja lisättäisiin oman aikansa “ilmiöt” -kategoriaan.

Media / Web — 11 Comments
02
Jan 09

Suomen parhaat verkkosivut: näin helppoa on huijaaminen netissä

Digitoday uutisoi joulun alla Suomen parhaista verkkosivuista. Ihmetykseni oli suuri, kun esimerkiksi yksityisten sarjan voittajaksi oli valittu tämä selvästi kotisivukoneella tai vastaavalla palvelulla toteutettu sivusto (kaikella kunnioituksella kyseistä kaupunginvaltuutettua kohtaan).

Pian mieleeni muistuikin, missä olin kuullut kilpailusta ennen. Sitä puitiin blogosfäärissä jo viime vuonna. Kyseessä on varsin nokkela rahastus: jokin tuntematon firma (2007 Coperdia Oy, 2008 NT-Media, en löytänyt kummaltakaan toimivaa kotisivua(!)) pistää pystyyn kilpailun ja kutsuu siihen kaikki mahdolliset nettisivut, joita vain pystyy keksimään. Osallistumismaksu on “vaivaiset” 100-200 euroa riippuen siitä, onko kyseessä yritys, yhdistys vai yksityishenkilö. Voittajiksi valitaan puolivillaisia sivustoja ja kökköjä Flash-toteutuksia, joille sitten myydään hakukonemarkkinointia.

Voisi kuvitella, että jokainen tämänkaltaisen epäilyttävän kutsun saanut taho tekisi ensimmäisenä ainakin sen perustarkistuksen: syöttäisi kilpailun nimen Googleen. Heti ensimmäisellä hakutulossivulla puolet osumista ovat blogikirjoituksia, jotka paljastavat varsin tehokkaasti, mistä huijauksessa on kyse.

Ilmeisesti maksaneita osallistujia oli tästä huolimatta 1300, joukossa niinkin suuria toimijoita kuin Atria ja Punainen Risti. Myöskään Digitoday ei anna itsestään kovin korkeaa kuvaa uutisoidessaan tällaisen kilpailun suoraan järjestäjien tiedotteen pohjalta (uskolliseen tyyliinsä Digitoday jätti myös alkuperäisestä uutisesta pois linkit voittajiin, ja ne lisättiin vasta lukijoiden kritisoitua tätä kommenteissa).

Luonnollisesti parin sadan ilmoittautumismaksu ei Atrian kaltaisella yrityksellä tunnu missään, ja kiitos Digitodayn uutisointitavan yritys todella saa halvalla kaipaamansa hyvää mainosta. Itse en silti omaa firmaani tällaiseen kilpailuun ilmoittaisi. Pisteet joka tapauksessa Coperdian ja NT-Median jannuille: ilmeisen toimivan ja laillisen tavan huijata rahaa ovat keksineet.

Jos yritykset ja yksityishenkilöt vielä nykyisin tällaiseen lankeavat, toimii se niille toivottavasti ainakin hyvänä opetuksena siitä, miten nettimaailma toimii. Huijausyrityksiä satelee kyllä oikealta ja vasemmalta, mutta kiitos Googlen ja bloggaajien ne ovat nykyisin loppujen lopuksi tunnistettavissa varsin helposti. Valitettavasti osa joutuu oppimaan tämän kantapään kautta.