14
Jul 12

Spotifysta, levy-yhtiöistä ja artistien ansioista, taas

Kirjoitin aiemmin tässä blogissa siitä, miten Spotifyn artisteille tuomien tienestien pienuus on levy-yhtiöiden syytä. Ruotsin musiikkiteollisuuden tuore selvitys antaa entistä paremman kuvan siitä, missä ongelman ydin piilee.

Selvityksen mukaan Ruotsissa musiikin myynnistä saatavat tulot kasvoivat 30.1% vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä siitä huolimatta, että fyysisten levyjen myynti pieneni 2.2%. Musiikkiteollisuus saa nyt Ruotsissa 60.5% tuloistaan digitaalisesta musiikista. Digitaalisesta musiikista saatavista tuloista puolestaan 89% tulee streamauksesta, mikä Ruotsin tapauksessa tarkoittaa käytännössä lähes pelkästään Spotifya. Kasvu tuli kokonaan streamauksesta, sillä myös digitaalisista latauksista saatavan myynnin osuus pieneni. Streamauksen kasvua selittää muun muassa se, että Ruotsissa jo neljä viidestä Spotifyn käyttäjästä maksaa palvelusta. Kasvu tulee todennäköisesti jatkumaan:

Spotify vastaa siis tällä hetkellä karkeasti arvioiden noin puolesta Ruotsin musiikkimyynnin liikevaihdosta. Ja tämä liikevaihto siis nousi 30%. Tämä nousu on käytännössä kokonaan Spotifyn ansiota. Streamauspalvelut siis todistetusti vähentävät piratismia ja kasvattavat musiikkiteollisuuden liikevaihtoa.

Paljon on puhuttu myös siitä, että Spotifyltä tulevat rahat virtaavat vain suurten levy-yhtiöiden artistille. Tämäkin uskomus on myytti. Esimerkiksi itsenäinen pieni ruotsalainen levy-yhtiö Hybris saa jo 80% liikevaihdostaan Spotifyn kautta.

Näiden tilastoja valossa tuntuu kertakaikkisen uskomattomalta, että moni artisti syyttää edelleen (tappiota tekevää) Spotifyä ja muita streamauspalveluita ahneudesta ja artistien tienuiden pienenemisestä. Syy on aivan muualla. Jokaisen artistin olisi syytä kohdistaa katseensa levy-yhtiöönsä ja kysyä, millaisella diilillä Spotifyltä tulevaa rahaa jaetaan heille.

Olen jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että “maksa kuukausimaksu ja kuluta niin paljon sisältöä kuin haluat” -tyyppinen liiketoimintamalli on niin musiikin kuin muidenkin sisällöntuotantoalojen tulevaisuus. Niin ylivoimaiset ovat tämän “käyttöoikeus omistusoikeuden sijaan” -konseptin edut niin kuluttajille kuin sisällöntuottajillekin. Viimeisenä esteenä mallin toteutumiselle toimivat tällä hetkellä sisältöjen oikeuksia hallussaan pitävät ahneet mediayhtiöt, niin musiikki- kuin tv-viihteessäkin. Pikku hiljaa niidenkin on kuitenkin ymmärrettävä, että selvitäkseen hengissä niiden on muututtava maailman mukana.


12
Dec 11

Spotify on artisteille huono diili, koska levy-yhtiöt vetävät välistä

Musiikintekijät ovat jo pitkään valittaneet, kuinka Spotify riistää niitä. Ja toden totta, artistien yritykseltä saamat summat tuntuvat käsittämättömän pieneltä siihen nähden, että palvelun liikevaihto oli noin 100 miljoonaa dollaria viime vuonna, ja tänä vuonna se tulee olemaan vielä paljon enemmän.

Itsestäni yhtälö on aina tuntunut oudolta. Spotify eliminoi valtavan määrän turhia kuluja verrattuna tavalliseen levykauppaan: artistin ei tarvitse maksaa levyn pakkaamisesta eikä kuljettamisesta kauppaan, eikä säilytysvuokrista tai myyjien palkoistakaan tarvitse huolehtia. Tuotoista siis pitäisi kulkeutua artisteille suurempi osa.

Yhtälön outoutta on lisännyt se, että Spotify tekee tappiota. Viime vuonna sitä tuli 42 miljoonaa dollaria, eli melkein puolet liikevaihdosta. Yritys syytää artisteille siis paitsi käyttäjiltä tulevia myös sijoittajilta saamiaan rahoja (joita on varsin mukavasti, onhan palvelu saanut riskirahaa yhteensä lähes 200 miljoonaa dollaria).

Hiljaa mielessäni olen ajatellut, että mahdollisia selityksiä on vain yksi: levy-yhtiöt. Tämä oletus on nyt saanut vahvistusta, kun GigaOm-teknologiablogi paljastaa ne ehdot, joihin musiikinstreamauspalvelut joutuvat suostumaan.

Tiivistän tässä olennaisimman kohdan: levy-yhtiöt eivät kerro kenellekään (eivät edes artisteille) sitä, paljonko ne saavat Spotifyltä, ja kuinka suuri osa tästä summasta lopulta menee artistien taskuun. Tämä antaa aiheen olettaa, että artistien saama osuus musiikin tuotoista levy-yhtiöille on selkeästi pienempi Spotifyn kuin levyjen tapauksessa.

Ketkä tästä kärsivät? Ainakin artistit (jotka saavat liian vähän korvausta tekemästään työstä) ja musiikinkuuntelijat (joiden mahdollisuudet käyttää Spotifyä ja vastaavia palveluita ovat vaakalaudalla liian tiukkojen ehtojen takia). Ja joissakin maissa, kuten Suomessa, kärsijäksi saattaa käsittämättömien poliittisten päätösten takia joutua koko kansa.

Hyötyjiä taas ovat ainoastaan levy-yhtiöt, eivätkä niistäkään kaikki. Sormi osoittaa neljän (tai pian kolmen) suurimman suuntaan. Ne ovat kokonsa takia onnistuneet neuvottelemaan Spotifyn kanssa itselleen pieniä yhtiöitä paremman diilin.

Levy-yhtiöt ovat tarpeellisia myös nykymaailmassa. Artistien pitää voida keskittyä musiikkiin, ja siksi on tärkeää, että on olemassa tahoja, jotka hoitavat esimerkiksi markkinointiin ja viestintään liittyviä asioita artistien puolesta. Mutta tällä hetkellä levy-yhtiöillä on aivan liikaa valtaa. Liikaa rahaa valuu ihmisille, joilla ei ole mitään tekemistä musiikin tuottamisen kanssa, ja se raha on pois musiikintekijöiltä. Jos musiikkiteollisuuden ei haluta kuihtuvan, asiaan on tultava muutos.

Valta saada aikaan muutos on yksinomaan artisteilla. Siksi vetoomus heille: menkää levy-yhtiönne edustajan pakeille ja kysykää, minkä verran Spotify yhtiölle tuottaa, ja minkä verran siitä tulee teille. Jos tämä osuus tuntuu kohtuuttomalta, tai sen suuruutta ei kerrota, on aika vaihtaa yhtiötä.