Sosiaalisesta webistä ja narsismista

Viime aikoina olen lukenut ja keskustellut paljon narsismista ja web2.0 -ilmiöistä.

Tuorein keskustelunherättäjä ovat “25 asiaa minusta” -tyyppiset, blogosfäärissä jo vuosia kulkeneet meemit, jotka ovat nyt rantautuneet Facebookiin. Osa ystävistäni on innostunut näistä todella kovasti, toisia taas ne ärsyttävät. Jälkimmäinen ryhmä arvostelee ensimmäistä narsistisesta toiminnasta: jos käyttää jopa useita tunteja aikaa keksiäkseen 25 mahdollisimman kiinnostavaa faktaa itsestään ja jakaakseen ne muiden kanssa, mistä muusta voi olla kyse kuin pätemisestä?

Ylen bloggaaja Paula N puolestaan pohtii ihmisten motiiveja päivittää Facebook-statuksiaan. Hän keksii kolme, jotka kaikki kuulostavat negatiivisilta: joko aivoton kaiken toiminnan kertominen, tunteiden purkaminen tai egotrippailu. Viimeinen ryhmä on hänen mielestään kaikkein pahin.

Facebook-statusten ja meemien raja mikroblogeihin ja sitä kautta “oikeisiin” blogeihin on häilyvä. Etenkin bloggauksessa monella on intressinä myös hyöty. Aika harva kuitenkaan tienaa blogillaan juurikaan rahaa. Viimeaikaiset keskustelut tuntuvatkin tutuilta siksi, että samankaltaisia käytiin ahkerasti muutama vuosi sitten, kun bloggaaminen rantautui ystäväpiiriini. Haluaako myös bloggaaja aina etupäässä päteä?

Oman bloggaukseni syitä ovat ainakin seuraavat:

  1. Ajatusten kirjaaminen ylös. Päivän aikana pyörittelee päässään monia asioita, mutta useimmat unohtuvat pian, vaikkei aina haluaisi että niin käy. Tähän blogiin voin kirjata ylös ajatuksista kiinnostavimman ja hyödyllisimmän tuntuiset. Koska blogia lukevat myös muut, pakottaa se minut hiomaan ajatuksia hieman ja pohtimaan, ovatko ne todella kirjaamisen arvoisia. Kaikkea kun ei mitenkään voi kirjoittaa ylös.
  2. Blogi on uusi CV.  Vaikkei ihan olisikaan, kuulostaa minusta hyödylliseltä ajatus siitä, että pitää netissä kotipaikkaa, josta käyvät helposti ilmi omat osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Ollakseen hyvä CV tämä blogi tosin kaipaisi pitkään suunnitteilla olleen ulkoasupäivityksen.
  3. Kärryillä pysyminen. Seuraan “oman alani” uutisia, sekä siksi että minua kiinnostaa että siksi että koen kärryillä pysymisestä olevan minulle hyötyä. Kun pidän tällaista blogia, aiheiden ammentaminen ulkopuolisista lähteistä on tärkeää, jolloin bloggaaminen ja uutisvirran seuraaminen motivoivat toisiaan.
  4. Kirjoittamisen harjoittelu. Kirjoitustaito on siitä ikävä, että se ruostuu jos sitä ei pidä yllä. Yksi tavoitteistani tässä blogissa on kirjoittaa mahdollisimman hyvää, ekonomista ja iskevää tekstiä, sellaista jota itse haluaisin lukea.
  5. Keskustelun herättäminen. Minusta on kiinnostavaa keskustella ihmisten kanssa asioista, varsinkin sellaisista, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä. Sitä paitsi sen lisäksi että keskustelu itsessään on kiinnostavaa, voi blogin kommenttiosastoa seuraamalla saada hyödyllisiä vinkkejä, jotka täydentävät omaa tietämystä asiasta. Vaikka tämän blogin tekstit ovat saaneet parhaimmillaankin vain muutaman kommentin, olen silti oppinut niistä uutta.
  6. Päteminen. Tässä blogissa keskityn asioihin jotka kiinnostavat minua ja joista mielestäni tiedän jotain, ja se että haluan kertoa sellaisia asioita muille ja käytän tällaiseen toimintaan kallisarvoista aikaani kertoo vastaansanomattomasti siitä, että haluan osoittaa muille tietäväni jostain jotain, eli päteä. Tämä vertautunee Paula N:n mainitsemaan egotrippailuun.

Minusta on hienoa, että ihmiset, erityisesti tuntemani, tuottavat sisältöä nettiin, ja käytän paljon aikaa tämän sisällön seuraamiseen. Tämän perusteella päättelen, että jos pystyn itse tuottamaan nettiin vastaavaa sisältöä, se saattaa kiinnostaa jotakuta muuta. Jos sitten tällaista sisältöä tuotan, ja muut kiinnostuvat siitä, onko se huono asia, oli motiivini sitten mikä hyvänsä?

Narsismi on voimakas sana, joka viittaa persoonallisuushäiriöön, eikä sitä ehkä olisi syytä käyttää tällaisissa yhteyksissä. Sen sijaan itsestä pitäminen ja omiin kykyihin uskominen ovat minusta pääsääntöisesti hyvä juttu, kunhan ne eivät mene niin pitkälle, että niiden vuoksi tehdään asioita, jotka ovat jollain tavoin muille haitallisia. Minusta egotrippailu ei ole ollenkaan pahasta, jos se saa ihmisiä tekemään asioita, joista on hyötyä tai iloa sekä heille itselleen että muille, kuten vaikkapa kiintoisan blogiartikkelin kirjoittaminen tai hauskasti laaditun “25 asiaa” -listan tekeminen.

Joku viisas on sanonut, että täytyy rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa muita. Minusta siinä on totuuden siemen. Siispä nyt kaikki egotrippailemaan, että minulla on jatkossakin kiinnostavaa luettavaa.

Tags: , , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>