Spotify on artisteille huono diili, koska levy-yhtiöt vetävät välistä

Musiikintekijät ovat jo pitkään valittaneet, kuinka Spotify riistää niitä. Ja toden totta, artistien yritykseltä saamat summat tuntuvat käsittämättömän pieneltä siihen nähden, että palvelun liikevaihto oli noin 100 miljoonaa dollaria viime vuonna, ja tänä vuonna se tulee olemaan vielä paljon enemmän.

Itsestäni yhtälö on aina tuntunut oudolta. Spotify eliminoi valtavan määrän turhia kuluja verrattuna tavalliseen levykauppaan: artistin ei tarvitse maksaa levyn pakkaamisesta eikä kuljettamisesta kauppaan, eikä säilytysvuokrista tai myyjien palkoistakaan tarvitse huolehtia. Tuotoista siis pitäisi kulkeutua artisteille suurempi osa.

Yhtälön outoutta on lisännyt se, että Spotify tekee tappiota. Viime vuonna sitä tuli 42 miljoonaa dollaria, eli melkein puolet liikevaihdosta. Yritys syytää artisteille siis paitsi käyttäjiltä tulevia myös sijoittajilta saamiaan rahoja (joita on varsin mukavasti, onhan palvelu saanut riskirahaa yhteensä lähes 200 miljoonaa dollaria).

Hiljaa mielessäni olen ajatellut, että mahdollisia selityksiä on vain yksi: levy-yhtiöt. Tämä oletus on nyt saanut vahvistusta, kun GigaOm-teknologiablogi paljastaa ne ehdot, joihin musiikinstreamauspalvelut joutuvat suostumaan.

Tiivistän tässä olennaisimman kohdan: levy-yhtiöt eivät kerro kenellekään (eivät edes artisteille) sitä, paljonko ne saavat Spotifyltä, ja kuinka suuri osa tästä summasta lopulta menee artistien taskuun. Tämä antaa aiheen olettaa, että artistien saama osuus musiikin tuotoista levy-yhtiöille on selkeästi pienempi Spotifyn kuin levyjen tapauksessa.

Ketkä tästä kärsivät? Ainakin artistit (jotka saavat liian vähän korvausta tekemästään työstä) ja musiikinkuuntelijat (joiden mahdollisuudet käyttää Spotifyä ja vastaavia palveluita ovat vaakalaudalla liian tiukkojen ehtojen takia). Ja joissakin maissa, kuten Suomessa, kärsijäksi saattaa käsittämättömien poliittisten päätösten takia joutua koko kansa.

Hyötyjiä taas ovat ainoastaan levy-yhtiöt, eivätkä niistäkään kaikki. Sormi osoittaa neljän (tai pian kolmen) suurimman suuntaan. Ne ovat kokonsa takia onnistuneet neuvottelemaan Spotifyn kanssa itselleen pieniä yhtiöitä paremman diilin.

Levy-yhtiöt ovat tarpeellisia myös nykymaailmassa. Artistien pitää voida keskittyä musiikkiin, ja siksi on tärkeää, että on olemassa tahoja, jotka hoitavat esimerkiksi markkinointiin ja viestintään liittyviä asioita artistien puolesta. Mutta tällä hetkellä levy-yhtiöillä on aivan liikaa valtaa. Liikaa rahaa valuu ihmisille, joilla ei ole mitään tekemistä musiikin tuottamisen kanssa, ja se raha on pois musiikintekijöiltä. Jos musiikkiteollisuuden ei haluta kuihtuvan, asiaan on tultava muutos.

Valta saada aikaan muutos on yksinomaan artisteilla. Siksi vetoomus heille: menkää levy-yhtiönne edustajan pakeille ja kysykää, minkä verran Spotify yhtiölle tuottaa, ja minkä verran siitä tulee teille. Jos tämä osuus tuntuu kohtuuttomalta, tai sen suuruutta ei kerrota, on aika vaihtaa yhtiötä.

Tags: , , , , , , ,

10 comments

  1. Höpöhöpö

    Älä usko mitä ne sanovat. Levy-yhtiöt ovat ihan puhtaasti tarpeettomia. Tuo markkinointi ja viestintä todennäköisesti hoidetaan neljänsillä osapuolilla (levy-yhtiö on se kolmas, joka on turha).

  2. Höpöhöpö, olet oikeassa siinä, että tuo puoli voitaisiin varmasti hoitaa nykyistä kevyemmällä koneistolla. Ja iso osa levy-yhtiön työtähän on myös jakeluverkoston kanssa puljaus, jota ei digitaalisen jakelun myötä enää tarvita.

    Mutta se toki menisi hankalaksi, jos esim. Spotifyn pitäisi erikseen tehdä sopimus jokaisen artistin kanssa oikeuksista musiikkiin. Eli jonkinlaisia kollektiivisia organisaatioita tarvitaan, mutta nykymuotoinen levy-yhtiö ei liene siihen paras vaihtoehto.

  3. Itse kokisin, että mahdollinen ratkaisu voisi olla tälläisessä tapauksessa kaikkien välikäsien poistaminen musiikintoimitusprosessissa, mikäli kyseessä olisi streamaus. Youtubessahan on käytössä tälläinen liiketoimintamalli
    Eli:
    1) Artisti ottaa itse yhteyttä Spotifyhyn (lataamalla omalla tunnuksella musiikkia)
    2) Käyttäjät kuuntelevat
    3) Artistille maksetaan korvaus riippuen kuuntelukertojen määrästä, josta tietty palveluntarjoaja ottaa omansa välistä.

    Tälläinen malli ei vaatisi merkittäviä resursseja sopimuksien tekoon palveluntarjoajalta ja vähentäisiä näitä turhia välikäsiä. Sopimusprosessin ollessa automaattinen olisivat sen kulutkin pienet.

  4. Aleksanteri, periaatteessa juuri tämä olisi ideaali malli. Spotify vain ei sitä tällä hetkellä mahdollista, vaan tekee sopimuksia ainoastaan levy-yhtiöiden kanssa. Tärkein syy tähän lienee levy-yhtiöiden tiukka kontrolli: jos Spotify sallisi kuvailemasi mekanismin, se ohittaisi levy-yhtiöt, jolloin kaikki suuret levy-yhtiöt hermostuisivat vetäisivät artistiensa musiikin pois Spotifystä. Spotifyn kirjasto sisältää miljoonittain biisejä, joten kaikkien maailman artistien pitäisi huhkia aika tavalla, jotta kaikki tämä musiikki saataisiin uudestaan ladattua sen järjestelmiin. Käytännössä näin ei ehtisi tapahtua kovin nopeasti, joten Spotifyn valikoima kutistuisi merkittävästi, se muuttuisi käyttäjien kannalta merkittävästi huonommaksi palveluksi ja kilpailijat ajaisivat ohi.

    Nykytilanne on kiinnostava muna-kana -asetelma. Levy-yhtiöiden merkitys kutistuu jatkuvasti, mutta vielä toistaiseksi artistien on vaikea nousta pinnalle ilman niitä. Siispä jokainen uusi artisti tekee sopimuksen jonkin levy-yhtiön kanssa, ja ketju jatkuu. Loppujen lopuksi levy-yhtiöiden mahdin voisi päättää ainostaan riittävän iso huippuartistien yhteenliittymä, joka päättäisi irtisanoa levy-yhtiönsä ja neuvotella ehdoista suoraan Spotifyn kanssa. Toisaalta, sellaisiahan levy-yhtiötkin tavallaan ovat: artistien yhteenliittymiä.

  5. Artistien pitäisi huhkia? Jos levy-yhtiöt vetävät musiikkinsa pois palvelusta, niin poissa se pysyy. Artisteillä ei käsittääkseni ole tuossa sananvaltaa yhtään – he ovat myyneet jälleenmyyntioikeutensa levy-yhtiöille.

  6. Ja eikös Spotify ole yhtä kuin levy-yhtiöt? Omistajaohjauksen talutusnuora lienee aika tiukka näiltä osin.

  7. Vesa, joo toi on toki aika paha blokkaava tekijä että artisteilla on kohtuullisen pitkään jatkuvat diilit levy-yhtiöiden kanssa. Mutta ei ne toki ikuisuuden jatku, kyllä artistit vaihtaa levy-yhtiöitä, perustaa omia jne. Jos riittävän moni artisti nousisi levy-yhtiöiden valtaa vastaan, niin kyllähän ne kaatuisivat. Mutta aika epätodennäköinen sellainen nousu olisi.

    Levy-yhtiöillä on kyllä osaomistus Spotifystä, mutta ei käsittääkseni määräävää asemaa, eli ei se ihan niin tiukassa nuorassa ole. Jos loput omistajat päättäisivät yksimielisesti ohittaa levy-yhtiöt, kyllä se onnistuisi.

  8. king green

    Olen yrittänyt tolkuttaa kaikille vastaantuleville bändeille ja artisteille, että älkää antako musaanne kokonaisuudessaan Spotifyyn. Jos bändiä haluaa markkinoida Spotifyn kautta, kannattaa sinne laittaa enintään yksi tai kaksi biisiä. Vaaranahan on, ettei muuta tuotantoa tunne sitten kukaan, mutta jos koko levy tai tuotanto on siellä, niin ainakin laskevat levymyyntitulot on ihan omaa ansioita. Samat sentit tulevat luultavasti niistä muutamasta biisistä Spotifysta kuin koko levyn streemauksestakin. Suurempi paha kuitenkin Spotifyssa on se asenne, joka tuntuu olevan koko internetin sudenkuoppa. Mistään ei tarvitse maksaa mitään tai jos tarvitsee, niin todella vähän.
    Ja mitä tapahtuu, kun lapsi syö liikaa karkkia. Haluaako se sitä lisää? Ei todellakaan! Spotify on helvetin kone, joka ei tee ihmisistä musiikista riippuvaisia, vaan musiikilla kyllästettyjä ja ylipainoisia, joka lopulta tappaa intohimon musiikkiin. Sävärit jää saamatta, eikä tähän hätään “vinyyliboomista” ole pelastajaksi, vaikka se on ainoa tapa vähän jarruttaa musiikin täydellistä ulosmittausta.

  9. JuhoMakkonen

    Kiitoksia kommentista! Täytyy todeta, että olen lähes kaikesta sanomastasi täsmälleen vastakkaista mieltä. :)

    Levymyynti kyllä laskee ihan ilman Spotifyakin, sen osoittivat kymmenen Spotifyä edeltänyttä vuotta. Jos musiikkia ei löydy Spotifysta, ihmiset osaavat kyllä ladata sen ilmaiseksi vertaisverkosta. Artisti hyötyy tästä vielä vähemmän. Sitä vastoin ruotsalaistutkimuksen mukaan Spotify on viimein saanut aikaan sen, että ihmiset ovat taas ryhtyneet maksamaan musiikista ja piratismi on kääntynyt laskuun: http://siliconangle.com/blog/2011/09/28/spotify-goes-up-piracy-goes-down-by-25-in-sweden/

    Menneeseen aikaan ei ole paluuta. Sen sijaan, että yrittäisimme etsiä uusia tapoja rajoittaa ihmisten musiikinkuuntelua, meidän pitää löytää artisteille uusia tapoja ansaita elantonsa muuttuvassa maailmassa. Historia on osoittanut, että rajoitukset eivät toimi kenenkään parhaaksi, eivät artistien eivätkä musiikin kuuntelijoiden.

    Spotifyn asenne on mielestäni varsin vahvasti ristiriidassa “ei tarvitse maksaa” -asenteen kanssa. Spotifyssä ihmisten nimenomaan pitää maksaa musiikista. Ei 120 euroa vuodessa ole tolkuttoman vähän. Ongelma ei ole se, että liian moni maksaa vain tuon summan, vaan se, että liian moni ei maksa mitään.

    Itse olen ollut Spotifyn aktiivikäyttäjä jo monta vuotta. Tämä “musiikilla kyllästäminen” ei kuitenkaan ole saanut ainakaan minua (tai muita tuntemiani ihmisiä) menettämään kiinnostusta musiikkiin. Uuden suosikkibiisin tai -artistin löytymisestä saa edelleen samanlaiset kiksit kuin ennenkin. Nyt niitä löytöjä vain tapahtuu huomattavasti useammin, koska niiden tekeminen on helpompaa. Kiinnostavien keikkojen määräkin on samalla kasvanut. Itse asiassa olen juuri tällä hetkellä tyytyväisempi musiikinkuuntelija kuin koskaan aiemmin.

  10. [...] aiemmin tässä blogissa siitä, miten Spotifyn artisteille tuomien tienestien pienuus on levy-yhtiöiden syytä. Ruotsin musiikkiteollisuuden tuore selvitys antaa entistä paremman kuvan siitä, missä ongelman [...]