Sanainen arkku avautuu mediasta, tekniikasta, viestinnästä ja sen epäonnistumisesta.

Olen kirjoittanut tässä blogissa useaan otteeseen fanittamastani musiikkipalvelu Spotifysta. Kyseessä on palvelu, jollaisen olemassaoloa ehdin toivoa pitkään ennen kuin kuulin siitä ensimmäisen kerran ja joka sai minut lopettamaan levyjen oston lopullisesti jo lähes kolme vuotta sitten.

Kun kuulin ensimmäistä kertaa Spotifyn kilpailijasta Rdiosta, ensimmäinen tunne oli ärtymys. Spotify oli ollut liikkeellä paljon aikaisemmin, ja Rdio kuulosti puhtaasti yritykseltä kopioida sama idea ja vallata sillä USA:n markkinat, joille Spotify ei vielä ollut onnistunut pääsemään. Siitä lähtien olen toivonut, että sreamauspalveluista Spotify on se, joka lopulta vie voiton, ja Rdio, MOG ja muut häviävät kamppailun. Syyt ovat puhtaasti henkilökohtaisia: kannatan Spotifyä, koska se on Ruotsista, koska se oli markkinoilla ensin ja koska käytän sitä itse.

Totuus kuitenkin on, että startupin menestys ei ole kiinni siitä, kuka keksii idean ensin. Hyvä toteutus on se, joka ratkaisee, ja jos Rdio onnistuu luomaan selvästi Spotifyä paremman tuotteen, ansaitsee se silloin voittonsa. Vielä vuosi sitten olin varma Spotifyn voitosta. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Nyt myös Rdio on saatavilla monessa Euroopan maassa, Suomi mukaan lukien, ja myös Rdiota pystyy kokeilemaan ilmaiseksi. Palvelut vaikuttavat monessa suhteessa varsin tasaväkisiltä.

Päätin, että minunkin on syytä antaa Rdiolle tilaisuus. Otin palvelun käyttöön ilmaisen 7 päivän testijakson ajaksi pyrkimyksenä selvittää, miten se vertautuu Spotifyyn. Olin etukäteen valmistautunut jopa unohtamaan kaunani, hylkäämään Spotifyn ja siirtymään kokonaan Rdion käyttäjäksi, jos se onnistuisi vakuuttamaan minut paremmuudestaan. Loppujen lopuksi tärkein valintaperuste on kuitenkin se, mikä tuote on paras.

Seuraavassa kattava vertailu Spotifyn ja Rdion eroista ja yhtäläisyyksistä ja yhteenveto siitä, kumpi palvelu on mielestäni parempi.

Desktop-käyttökokemus

Ensimmäinen merkittävä ero Spotifyn ja Rdion välillä on se, että Spotify vaatii toimiakseen asentamisen omalle koneelle, kun taas Rdio on verkossa toimiva applikaatio, jonka työpöytäsovellus on ainoastaan kuori verkkosivustolle. Tämä lähestymistapojen ja palveluiden käyttämien teknologioiden ero on merkittävä ja saattaa lopulta jopa ratkaista sen, kumpi palvelu voittaa. Käytännössä molemmat ovat valinneet tiensä. Vaihtaminen toisen osapuolen käyttämään teknologiaan olisi todennäköisesti kummallekin liian kallis ja raskas operaatio.

Rdion verkkopohjaisuuden hyödyt ovat uuden käyttäjän näkökulmasta ilmeiset. Ilmaisversion käyttöönottoprosessi ei voisi olla kevyempi: klikkaa “Connect with Facebook”, valitse biisi ja paina play. Musiikki alkaa soimaan välittömästi. Spotifyn työpöytäapplikaation lataaminen ja asennus vie väkisinkin enemmän aikaa, ja tämä ero ensivaikutelmassa saattaa muodostua ratkaisevaksi. Kuluttajat käyvät jatkuvasti kärsimättömämmiksi, joten tuotteen käyttööottoprosessin nopeus vaikuttaa suoraan sen menestykseen.

Verkkopohjaisen käyttöliittymän toinen etu on, että palvelua voi käyttää helposti miltä koneelta tahansa: kuuntelu onnistuu kätevästi työkoneelta tai vaikkapa kirjastosta ilman ylimääräisiä asennuksia. Minulle tämä käyttötapaus ei kuitenkaan ole oleellinen, sillä olen vain harvoin tilanteessa, jossa haluaisin kuunnella musiikkia eikä minulla ole kännykkää tai omaa läppäriä ulottuvillani, mutta sen sijaan pääsy johonkin toiseen verkossa olevaa koneeseen olisi tarjolla. Veikkaisin, että useimpien muiden streamauspalveluiden käyttäjien kohdalla tilanne on suurin piirtein sama.

Rdion käyttöliittymä tuntuu Spotifyyn verrattuna huomattavasti miellyttävämmältä. Rdio on raikas ja selkeä, Spotify taas tumma ja tunkkainen. Moni on pitänyt Spotifyn käyttöliittymän hyvänä puolena sitä, että se muistuttaa iTunesia ja on siten tuttu monelle, mutta iTunesin käyttöliittymä on kaukana optimaalisesta, ja Rdio on onnistunut parantamaan.

Tärkein parannus Spotifyyn verrattuna on Collections-näkymä, johon voi yhdellä klikkauksella lisätä minkä tahansa levyn tai kappaleen. Näkymää voi selata kätevästi artistin tai albumin perusteella, ja levynkansiin perustuva ruudukkonäkymä on miellyttävä. Spotifyssa artisteja ja albumeita joutuu hallitsemaan perustamalla niille omia soittolistoja, mikä tuntuu Rdion kokeilemisen jälkeen kovin kömpelöltä. Spotifyssä on kyllä myös Library-näkymä (jonka huomasin ensimmäistä kertaa Rdiota kokeiltuani), jossa omille soittolistoille laitettua musiikkia voi selata albumeittain tai artisteittain, mutta näkymä on varsin ruma ja kankea.

Verkossa toimiva sovellus tuntuu olevan tätä päivää ja työpöytäsovellus menneen talven lumia. Miksi Spotify sitten on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon?

Ensimmäinen syy on Spotifyn halu hyödyntää vertaisverkkoarkkitehtuuria. Tämä ei verkkosovelluksen tapauksessa olisi mahdollista. Ruotsi on perinteisesti ollut maailman kovin vertaisverkkojen osaaja (maa on synnyttänyt toisaalta maailman tunnetuimpia laittoman tiedostonjaon mahdollistavia palveluita, kuten KaZaan ja Pirate Bayn, ja toisaalta myös menestyksekkäitä laillisia vertaisverkkoja hyödyntäviä palveluita, Spotifyn lisäksi esimerkiksi Skypen ja Voddlerin). Spotifyn kehittäjien joukoissa onkin muun muassa uTorrent-palvelun kehittäjä Ludvig Strigeus.

Vertaisverkkojen käyttö tarjoaa Spotifylle useita etuja. Avautuessaan vuonna 2008 palvelu hämmästytti teknologiallaan: palvelu pystyi minimoimaan viiveen selvästi kaikkia senhetkisiä verkkoa hyödyntäviä musiikkipalveluita tehokkaammin. Vaikka musiikki streamattiin verkosta, ja sen laatu oli kohtuullisen korkea, käyttökokemus oli yhtä sujuva kuin jos tiedostot olisivat sijainneet käyttäjän omalla koneella. Vuonna 2008 moinen oli ennenkuulumatonta. Lisäksi työpöytäsovelluksen oli mahdollista tallentaa kaikki kerran kuunnellut kappaleet tietokoneen välimuistiin, josta ne pystyttiin jatkossa toistamaan vielä tätäkin nopeammin. TorrentFreak-sivuston tilaston mukaan yli puolet Spotifyssä kuunneltavasta musiikista tarjotaan paikallisesta välimuistista.

Aika on kuitenkin muuttunut. Rdio ei verkkosovelluksena pysty hyödyntämään vertaisverkkoja, mutta viivettä ei siinäkään juuri huomaa. Raivokkaalla kappaleen vaihdolla saa aikaiseksi hieman Spotifyn vastaavaa pidemmän viiveen, mutta ei sellaista, joka vaikuttaisi käyttökokemukseen merkittävästi. Äänenlaatukin on minun korvaani täsmälleen sama kuin Spotifyssä (tosin en ole hifisti, toisin kuin Tekniikan Maailman arvioijat, jotka vertailivat palveluiden äänenlaatua ja totesivat Spotifyn vievän voiton). Toisaalta (Suomessa vielä toistaiseksi toimimaton) MOG tarjoaa ilmeisesti tällä hetkellä streamauspalveluista parhaan äänenlaadun, vaikka sekin on verkkosovellus.

Käyttäjälle vertaisverkkoteknologian tarjoama hyöty ei siis tällä hetkellä näy. Tulevaisuudessa teknologian merkitys saattaa kuitenkin korostua. Saavuttaakseen todellista valtavirtamenestystä streamauspalveluiden pitää pystyä palvelemaan jopa satoja miljoonia käyttäjiä. Tällöin serverikustannukset nousevat merkittävään asemaan. Vertaisverkkoteknologian ansiosta nämä kustannukset ovat Spotifylla huomattavasti pienemmät kuin Rdiolla. Toisaalta serverikustannusten merkitys startupien kustannusrakenteessa pienenee Nähtäväksi jää, kuinka suuri tämä ero on, ja tuoko se jatkossa Spotifylle kilpailuedun.

Vertaisverkot eivät ole ainoa työpöytäsovelluksen tuoma hyöty. Muut merkittävät hyödyt liittyvät siihen, että Spotifylla on pääsy käyttäjän koneen tiedostojärjestelmään. Tämä mahdollistaa kaksi temppua, joihin Rdio ei pysty: 1) Soittolistojen lataaminen koneen kiintolevylle ja 2) iTunes-kirjaston kappaleiden kuuntelu Spotifyn kautta.

Käytin itse ensin mainittua ominaisuutta aikaisemmin paljon. Syy tähän oli se, että kotiverkkoni temppuilun takia streamaus langattomasti stereoihini pätki usein. Kuunneltavan musiikin lataaminen omalle koneelle esti pätkimisen. Tällainen tilanne on kuitenkin uskoakseni hyvin poikkeuksellinen. Nyt sain kuitenkin korjattua verkot ongelmat, ja langaton streamaus toimii ongelmitta. Muuten offline-tilan käyttötapaukset ovat vähissä. Kännykän kautta kuunneltaessa offline-tila on tärkeä, sillä mobiiliverkkoyhteydet eivät vielä ole kattavat, ja etenkin ulkomailla offline-tilaa tarvitaan. Rdio tarjoaa kuitenkin myös offline-tilan kännykkäsovellukseensa. Pöytäkoneella tai kannettavalla offline-tila on selkeästi vähemmän tarpeellinen, sillä kännykkä on kuitenkin aina mukana.

Sen sijaan iTunes-kirjaston kappaleiden lisääminen Spotifyyn on erinomainen toiminnallisuus, josta ainakin minun olisi vaikea luopua. Vaikka sekä Spotifyn että Rdion musiikkivalikoima on varsin kattava, on ainakin minulla silti omissa kokoelmissani paljon musiikkia, jota ei vielä löydy kummastakaan palvelusta. Spotifyssä tämän musiikin lisääminen osaksi soittolistojani on kivutonta. Aiemmin toiminnallisuudessa oli jotain ongelmia, ja edelleen Spotify näyttää osan koneellani olevasta musiikista kahteen kertaan, mutta päällisin puolin synkronointi tuntuu nyt olevan kunnossa. Erityisen hienoa on, että koneella olevan musiikin saa ladattua Spotifyn kautta kätevästi myös kännykkään.

Rdio tarjoaa mahdollisuuden lisätä oman iTunes-kirjaston valikoiman osaksi omaa Rdio-kokoelmaa siltä osin, kuin kappaleet löytyvät Rdiosta. Prosessi onnistui sinänsä kätevästi, mutta paljasti armotta Rdion puutteet: lähes 1400 kappaleesta Rdio-kokoelmaani siirtyi ainoastaan reilut 900, eli kaksi kolmasosaa. Osin tämä saattoi johtua siitä, että iTunes-kirjastossani olevien kappaleiden metatiedot ovat puutteelliset, mutta iso osa selittyy Rdion valikoiman puutteellisuudella. Ja vaikka valikoima paranisi merkittävästi tulevaisuudessa (kuten varmasti käy), ei siitä silti tule koskaan täydellistä: minulla on koneellani esimerkiksi ystävieni bändien tekemiä omakustanteita, joita Rdiossa ja Spotifyssä ei todennäköisesti tulla näkemään ikinä.

Yhteenvetona voi todeta, että sekä Rdion että Spotifyn lähestymistavoilla on puolensa. Omasta näkökulmastani Rdion merkittävin hyöty on sujuvampi käyttöliittymä, Spotifyn valtti taas iTunes kirjaston hyödyntäminen. Spotifylla on kuitenkin mahdollisuus korjata puutteensa kohtuullisen pienellä vaivalla – jo pieni library-näkymän viilaus auttaisi paljon – kun taas Rdiolle iTunes-kirjaston hyödyntäminen olisi arkkitehtuurisista syistä erittäin vaikeaa. Vaaka kallistuu siis hienokseltaan Spotifyn puoleen.

Musiikkivalikoiman koko

Edellä käsiteltiinkin jo osin myös Spotifyn ja Rdion musiikkivalikoimaa. Spotify on toiminut Suomessa jo pitkään ja Rdio avasi täällä juuri äskettäin. Spotify on myös ollut markkinoilla ylipäänsä Rdiota pidempään, joten sillä on ollut enemmän aikaa haalia musiikkia kokoelmiinsa. Tämän vuoden vanhan artikkelin perusteella Spotifylla on kokoelmissaan noin 15 miljoonaa kappaletta, Rdiolla 9 miljoonaa. Tuoreempia tietoja en onnistunut löytämään. Joka tapauksessa näiden ennakkotietojen perusteella lähtöoletukseni oli, että Spotifyn valikoima on parempi etenkin suomalaisen musiikin osalta mutta myös kuuntelemani musiikin osalta ylipäänsä.

Kattavaa selvitystä valikoimasta on toki mahdotonta tehdä, mutta tein silti muutaman kokeilun. Rdio yllätti ensimmäisellä haulla positiivisesti: hain Ukkosmaineen levyjä, sillä olen harmitellut sitä, että Spotifystä ei löydy niistä yhtään. Ja toden totta, Rdiosta löytyi yksi! Seuraava haku kuitenkin tasoitti puntit: Spotifyyn oli juuri tullut Joose Keskitalon levy, joka Rdiosta uupui. Muutaman kokeilun jälkeen tuntui, että oman musiikkimakuni näkökulmasta palveluilla ei juuri ole eroa: molemmissa on varsin kattava valikoima, mutta myös pieniä puutteita.

Testasin myös yhden 68 kappaletta käsittävän (etupäässä indiepoppia sisältävän) kokoelmasoittolistani siirtämistä Rdioon (tästä lisää alempana “Vaihtaminen palvelusta toiseen” -osiossa). Listan kappaleista 5 oli lisätty iTunes-kirjastostani, eikä niitä löytynyt sen kummemmin Spotifyn kuin Rdionkaan valikoimasta. Näitä lukuunottamatta kaikki Spotifystä löytyneet kappaleet olivat tarjolla myös Rdiossa. Valikoima ei siis ole peruste vaihtaa palvelusta toiseen, vaan tässä pukarit ovat varsin tasaväkiset. Toki eri musiikkityylien sisällä palveluiden välillä saattaa mahdollisesti esiintyä suuriakin vaihteluita. Voi olla, että esimerkiksi hiphopin, elektron, iskelmän, metallin, jazzin tai klassisen musiikin ystäville palveluista toinen on ehdoton ykkösvalinta. Tähän en osaa ottaa kantaa.

Uuden musiikin löytäminen

Streamauspalveluiden merkittävin etu iTunesiin ja kumppaneihin verrattuna on, että koska ulottuvilla on kaikki maailman musiikki, ne voivat tarjota todella monipuolisia mahdollisuuksia uuden itseä kiinnostavan musiikin löytämiseen.

TechCrunch-blogi arvioi vuosi sitten vertailussaan, että Rdio päihittää tällä osa-alueella Spotifyn selkeästi. Tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti, sillä Spotify on esitellyt olennaisen uuden ominaisuuden: radion, joka perustuu tiettyyn artistiin, kappaleeseen tai soittolistaan. Ominaisuus toimii sekä työpöytä- että mobiilisovelluksessa. Jälkimmäisessä voi vieläpä yhdellä klikkauksella sekä lisätä kiinnostavan kappaleen soittolistalle että ilmoittaa radiolle pitävänsä siitä, jolloin radio säätää suosittelualgoritmiaan automaattisesti.

Spotifyn radio toimii todella hyvin. Itse asiassa sen osuus on tällä hetkellä jopa puolet kaikesta musiikinkuuntelustani. Last.fm -palvelusta tuttu kaikkeen omaan musiikinkuunteluun perustuva radio puuttuu, mutta itse asiassa voisi kuvitella, että esimerkiksi 50 omaa suosikkikappaletta käsittävään soittolistaan perustuvan radion suositukset vastaisivat omaa musiikkimakua vielä paremmin.

Spotify on panostanut perinteisesti vahvasti Facebook-kaverien suositusten hyödyntämiseen. TechCrunch kehui artikkelissaan erityisesti mahdollisuutta suositella Facebook-kavereille biisejä “inboxin” avulla. Minusta tuo ominaisuus on ollut yksi Spotifyn turhimmista. Sille ei ole ollut käyttöä kertaakaan. Muuten Rdio on ottanut Spotifya kiinni tällä puolella ja “sosiaaliset suositukset” vaikuttaisivat olevan molemmissa palveluissa suunnilleen samalla tasolla. Molemmissa voi nykyisin helposti lisätä seurattavien listalle niin Facebook-kaverit kuin valikoidut artistit tai julkkiksetkin, ja saada näiltä kuuntelusuosituksia.

Rdion iPhone-applikaatiossa on “recommended”-osasto, joka suosittelee artisteja, jotka voisivat kiinnostaa juuri minua. Tämä osio ei kuitenkaan toimi radion tapaan. Rdio tarjoaa myös genrepohjaisia “radioasemia” (kuten Spotify on tarjonnut jo pitkään), mutta nämä eivät ole personoituja, eivätkä siksi juurikaan kuuntelemisen arvoisia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja on todennäköisesti vain ajan kysymys, ennen kuin myös Rdiolla on radiotoiminnallisuus. Toistaiseksi Spotify kuitenkin on suosittelupuolella vahvemmilla.

Mobiili käyttökokemus

Sekä Spotify että Rdio tarjoavat kattavan listan mobiiliversioita. Molemmilla on applikaatio iPhonelle, Androidille, Windows Phonelle ja BlackBerrylle. Spotify tarjoaa lisäksi Symbian- ja Palm-versiot, mutta näiden kuolevien alustojen merkitys lienee jo nykyisin varsin vähäinen, ja pienenee jatkuvasti. Molemmilla on myös iPad-versiot. Itselläni ei iPadia ole, joten näiden toimivuudesta en osaa sanoa. Tämä arvioija pitää Rdion iPad-käyttökokemusta Spotifyä parempana, iPhonella taas vaaka kallistuisi Spotifyn puoleen. Minulla on kokemusta ainoastaan molempien softien iPhone-versioista, tämä arvio koskee siis niitä.

Mobiiliversioiden edut ja haitat ovat samantyyppiset kuin työpöytäversioiden. Rdio hyötyy myös iPhone-puolella collection-näkymästään, joka toimii iPhonen oletusmusiikkiapplikaation tavoin. Spotify taas on tuonut radiotoiminnallisuuden vahvasti myös osaksi iPhone-applikaatiota.

Jostain käsittämättömästä syystä Rdion applikaatiosta puuttuu kokonaan biisien lisääminen jonoon. Tuon jo vanhan kunnon iPodin “paina nappia vähän aikaa pohjassa” -kikan ajoista asti mukana olleen ominaisuuden puuttuminen kismittää, varsinkin kun työpöydällä luodun jonon pääsee kuitenkin näkemään myös mobiilisti. Spotifyssä lisäys jonoon onnistuu myös mobiilisti, mutta jonon tilanteen näkeminen ja hallinnointi ei. Paras lopputulos syntyisi yhdistämällä Rdion ja Spotifyn jonotoiminnallisuudet.

En ole vielä ehtinyt testata Rdion mobiiliversiota riittävästi antaakseni lopullista tuomiota, mutta alustava näkemys on, että tämän suhteen Spotify ja Rdio ovat suhteellisen tasoissa.

Ekosysteemi

Nykyaikana yhä tärkeämpi osa minkä tahansa internet-yrityksen toimintaa on sen ympärille muodostuva ekosysteemi: palvelut, joita kolmannet osapuolet kehittävät yrityksen tarjoamia rajapintoja ja muita työkaluja hyödyntäen.

Sekä Spotify että Rdio tarjoavat sovelluskehittäjien käyttöön API-rajapinnan. Spotifyn työpöytäapplikaatio tuo kuitenkin sille merkittävän lisähyödyn: se pystyy tuomaan valitut applikaatiot suoraan osaksi omaa sovellustaan. Esimerkiksi Soundrop tekee Spotifysta samanlaisen yhteiskuuntelupalvelun kuin aiemmin täällä hehkuttamani Turntable.fm. Last.fm, Pitchfork ja monet muut puolestaan tarjoavat kiinnostavia kuuntelusuosituksia. Rdion sovelluksia en ehtinyt testaamaan. Moni vaikuttaa kiinnostavalta, mutta jostain syystä ne on piilotettu useamman valikon taakse kuin Spotifyssa. Spotify on myös ollut markkinoilla pitempään, joten sen ympärille on ehtinyt muodostua jo varsin pitkälle kehittyneitä palveluita. Spotify vie tästä osiosta kirkkaan voiton.

Vaihtaminen palvelusta toiseen

Olen kuunnellut jo kohta kolme vuotta lähes kaiken kuuntelemani musiikin Spotifysta. Minulla on palvelussa toista sataa soittolistaa, joista joillain useampia satoja kappaleita. Moni lista on koottu hartaudella vuosien aikana. Jotta voisin edes harkita vaihtoa palvelusta toiseen, pitää siirtymän käydä kätevästi. “Käsin” kappale kerrallaan näitä listoja ei ole mielekästä siirtää.

Rdio ei tarjoa virallista “tuo soittolistat Spotifysta” -toimintoa, mutta google löysi epävirallisen resp.in -palvelun. Palvelu toimii vain yhteen suuntaan eli siirtää soittolistat Spotifysta Rdioon. Toiseen suuntaan tarjolla ei ole vielä yhtään vaihtoehtoa. Spotifysta pois siirtyminen käy siis Rdiota helpommin, mutta toisaalta myös siirtyminen Rdioon arveluttaa samasta syystä: entä jos palvelu ei vastaakaan oletuksia ja haluisin siirtyä takaisin? Se ei noin vain onnistukaan. Lisäksi ihan periaatteesta on mukavampi tukea palvelua, josta pääsee helposti halutessaan eroon.

Resp.in siirtää soittolistoja yksi kerrallaan. Koko kokoelman importointi kerralla ei siis onnistu. Lista siirretään valitsemalla Spotifysta kaikki sen kappaleet ja painamalla ctrl+c, jolloin Spotify kopioi leikepöydälle linkin jokaiseen kappaleeseen. Tämä sekamelska liitetään resp.inin tekstikenttään ja painetaan “siirrä”. Palvelu ilmoittaa vauhdin olevan noin kaksi kappaletta sekunnissa, mikä piti suurin piirtein paikkansa. Pienenä miinuksena yli sadan kappaleen soittolistan siirto ei onnistu kerralla, vaan ne pitää siirtää paloissa.

Kokeilin resp.iniä kahteen tärkeimpään soittolistaani. Ylempänä jo mainitsinkin, että ensimmäinen, 68 kappaletta sisältävä lista jäi 12 (+ 5 vain omasta iTunesistani löytyvää) kappaletta vajaaksi, mutta kaikki nämä kappaleet löytyivät kuitenkin Rdiosta “käsin” hakemalla. Toisen listan suhteen tilanne oli vielä pahempi: 99 biisistä (lista oli oikeasti pidempi, mutta 100 kappaleen raja tuli vastaan, joten siirsin vain ensimmäiset 99) 29 jäi löytymättä automaatti-importilla. Jälleen löysin kaikki haluamani hakemalla käsin. Tällaisenaan listojen siirto on aivan liian hidasta ja veisi minulta tuntikausia. Jo pelkästään tämän seikan takia siirtyminen palvelusta toiseen ei ole ainakaan tässä vaiheessa itselleni mielekäs vaihtoehto.

Lisäksi suuri osa soittolistoistani on “kollaboratiivisia” eli yhteisvoimin muiden Spotifyn käyttäjien kanssa koostettuja. Jos siirtyisin Rdioon, menettäisin kaikki näille listoille tulevaisuudessa lisättävät kappaleet (ellen saisi myös kaikkia kavereitani houkuteltua Rdioon, mikä ei tunnu todennäköiseltä). Lisäksi uusien tällaisten listojen teko olisi hankalaa, kun kaikki kaverit olisivat eri palvelussa, mikä tekisi esimerkiksi monista bileistä tylsemmät.

Yhteenveto: Spotify vielä parempi, mutta Rdio tarjoaa vahvan vastuksen

En päätynyt ainakaan toistaiseksi vaihtamaan streamauspalvelua. Tärkein syy oli vaihtamisen vaikeus (ja takaisin siirtymisen vielä suurempi vaikeus). En kuitenkaan olisi päätynyt vaihtoon, vaikka prosessi olisi ollut helpompi. Rdion käyttöliittymä miellytti, mutta erinomainen radio ja mahdollisuus lisätä iTunes-kirjaston kappaleita soittolistoille kallistavat vaa’an Spotifyn eduksi.

Ensimmäistä streamauspalveluaan pohtivalle suosituksen antaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Rdion käyttöönoton helppous, käyttöliittymän selkeys ja raikkaus sekä kätevä Collections-näkymä tuntuvat oleellisilta tekijöiltä etenkin uuden käyttäjän kannalta, ja radio-ominaisuuden käyttöönotto on varmasti enää viikkojen, korkeintaan kuukausien kysymys. Jos Spotify ei siihen mennessä keksi jotain merkittävää uutta, eikä oman iTunes-kirjaston hyödyntäminen tunnu itsestä oleelliselta ominaisuudelta, voi Rdio hyvinkin olla uudelle käyttäjälle parempi valinta.

Muokattu 19.8.: lisätty huomioita ekosysteemistä ja kollaboratiivisista soittolistoista.

Tags: jakamistalous, musiikki, rdio, spotify, streamaus, testi

This entry was posted on Tuesday, July 17th, 2012 at 20:37 and is filed under Muut. You can follow any comments to this entry through the RSS 2.0 feed. Responses are currently closed, but you can trackback from your own site.