Archives

Jakamistalous — 2 Comments
21
Jul 13

Kirjoituksia muualla

Tällä viikolla tuli täyteen vuosi siitä, kun edellisen kerran postasin tähän blogiin. Enimmäkseen kirjoittamisen jääminen johtuu startup-kiireistä, mutta osin myös siitä, että olen päätynyt julkaisemaan sisältöjäni erinäisillä muilla areenoilla. Tässä pieni kooste siihen, millaisia juttuja olen kirjoittanut toisaalle viimeisen vuoden aikana.

Avoin yritys -blogi on myös ollut viime aikoina hiljaisempi. Kesällä 2012 kirjoitin siihen yhden ehkä merkittävistä avoimuusavauksistamme, kun julkaisimme koko vuosibudjettimme, omat tarkat palkkatulomme mukaan lukien.

Kesällä 2012 avautui Sharetriben englanninkielinen Shareblog, jossa postaustahti on tähän mennessä ollut suurin piirtein kerran kuukaudessa. Syyskuussa 2012 kirjoitin avoimesta lähdekoodista ja sen merkityksestä jakamistaloudessa. Huhtikuun ensimmäisenä kirjoitin arvoista, joita emme edusta, ja toukokuussa niistä oikeista arvoistamme.

Shareable-julkaisuun olen kirjoitellut edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti, tähän mennessä yhteensä viisi postausta. Uusin on maaliskuulta ja käsittelee verkkopohjaisen markkinapaikan perustamista ja siihen liittyviä haasteita.

Olen mukana eurooppalaisen jakamistalous-verkoston OuiSharen ydintiimissä, ja tänä keväänä kirjoitin ensimmäisen tekstini myös organisaation blogiin. Juttu käsitteli aihetta, jota olen pohtinut viime aikoina paljon: sitä, kuinka helposti jakamistalousta ja muita hienoja yhteisöllisiä asioita puuhaavat ihmiset näkevät vain oman kuplansa sisälle, eivätkä huomaa, kuinka etuoikeutettuja oikeasti ovat.

Kesäkuussa avautui jälleen uusi blogi, jonka tiimissä olen mukana. Jakamistalous-blogi käsittelee aihepiiriä yleisesti ja nimenomaan Suomen nälkökulmasta, suomeksi. En ole ehtinyt vielä kirjoittamaan siihen yhtään postausta, mutta jossain vaiheessa sellainenkin lienee luvassa.

Kuten yllä olevasta koosteesta näkyy, kaikki kirjoittamani on nykyään fokusoitunut hyvin vahvasti jakamistalous-teeman ympärille. Siihen keskittyminen on tuntunut luonnolliselta ja mielekkäältä valinnalta, ja edellämainitut sivustot ovat näille aiheille tätä blogia parempia foorumeita. En osaa vielä sanoa, kuinka paljon tulen jatkossa kirjoittamaan tänne. Pidän blogin edelleen pystyssä siltä varalta, että inspiraatio iskee, mutta paineita en sisällön tuottamisesta ajatellut ottaa.

Muut — 4 Comments
17
Jul 12

Spotify vai Rdio – kumpi streamauspalvelu on parempi?

Olen kirjoittanut tässä blogissa useaan otteeseen fanittamastani musiikkipalvelu Spotifysta. Kyseessä on palvelu, jollaisen olemassaoloa ehdin toivoa pitkään ennen kuin kuulin siitä ensimmäisen kerran ja joka sai minut lopettamaan levyjen oston lopullisesti jo lähes kolme vuotta sitten.

Kun kuulin ensimmäistä kertaa Spotifyn kilpailijasta Rdiosta, ensimmäinen tunne oli ärtymys. Spotify oli ollut liikkeellä paljon aikaisemmin, ja Rdio kuulosti puhtaasti yritykseltä kopioida sama idea ja vallata sillä USA:n markkinat, joille Spotify ei vielä ollut onnistunut pääsemään. Siitä lähtien olen toivonut, että sreamauspalveluista Spotify on se, joka lopulta vie voiton, ja Rdio, MOG ja muut häviävät kamppailun. Syyt ovat puhtaasti henkilökohtaisia: kannatan Spotifyä, koska se on Ruotsista, koska se oli markkinoilla ensin ja koska käytän sitä itse.

Totuus kuitenkin on, että startupin menestys ei ole kiinni siitä, kuka keksii idean ensin. Hyvä toteutus on se, joka ratkaisee, ja jos Rdio onnistuu luomaan selvästi Spotifyä paremman tuotteen, ansaitsee se silloin voittonsa. Vielä vuosi sitten olin varma Spotifyn voitosta. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Nyt myös Rdio on saatavilla monessa Euroopan maassa, Suomi mukaan lukien, ja myös Rdiota pystyy kokeilemaan ilmaiseksi. Palvelut vaikuttavat monessa suhteessa varsin tasaväkisiltä.

Päätin, että minunkin on syytä antaa Rdiolle tilaisuus. Otin palvelun käyttöön ilmaisen 7 päivän testijakson ajaksi pyrkimyksenä selvittää, miten se vertautuu Spotifyyn. Olin etukäteen valmistautunut jopa unohtamaan kaunani, hylkäämään Spotifyn ja siirtymään kokonaan Rdion käyttäjäksi, jos se onnistuisi vakuuttamaan minut paremmuudestaan. Loppujen lopuksi tärkein valintaperuste on kuitenkin se, mikä tuote on paras.

Seuraavassa kattava vertailu Spotifyn ja Rdion eroista ja yhtäläisyyksistä ja yhteenveto siitä, kumpi palvelu on mielestäni parempi.

Continue reading →

Muut — 1 Comment
14
Jul 12

Spotifysta, levy-yhtiöistä ja artistien ansioista, taas

Kirjoitin aiemmin tässä blogissa siitä, miten Spotifyn artisteille tuomien tienestien pienuus on levy-yhtiöiden syytä. Ruotsin musiikkiteollisuuden tuore selvitys antaa entistä paremman kuvan siitä, missä ongelman ydin piilee.

Selvityksen mukaan Ruotsissa musiikin myynnistä saatavat tulot kasvoivat 30.1% vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä siitä huolimatta, että fyysisten levyjen myynti pieneni 2.2%. Musiikkiteollisuus saa nyt Ruotsissa 60.5% tuloistaan digitaalisesta musiikista. Digitaalisesta musiikista saatavista tuloista puolestaan 89% tulee streamauksesta, mikä Ruotsin tapauksessa tarkoittaa käytännössä lähes pelkästään Spotifya. Kasvu tuli kokonaan streamauksesta, sillä myös digitaalisista latauksista saatavan myynnin osuus pieneni. Streamauksen kasvua selittää muun muassa se, että Ruotsissa jo neljä viidestä Spotifyn käyttäjästä maksaa palvelusta. Kasvu tulee todennäköisesti jatkumaan:

Spotify vastaa siis tällä hetkellä karkeasti arvioiden noin puolesta Ruotsin musiikkimyynnin liikevaihdosta. Ja tämä liikevaihto siis nousi 30%. Tämä nousu on käytännössä kokonaan Spotifyn ansiota. Streamauspalvelut siis todistetusti vähentävät piratismia ja kasvattavat musiikkiteollisuuden liikevaihtoa.

Paljon on puhuttu myös siitä, että Spotifyltä tulevat rahat virtaavat vain suurten levy-yhtiöiden artistille. Tämäkin uskomus on myytti. Esimerkiksi itsenäinen pieni ruotsalainen levy-yhtiö Hybris saa jo 80% liikevaihdostaan Spotifyn kautta.

Näiden tilastoja valossa tuntuu kertakaikkisen uskomattomalta, että moni artisti syyttää edelleen (tappiota tekevää) Spotifyä ja muita streamauspalveluita ahneudesta ja artistien tienuiden pienenemisestä. Syy on aivan muualla. Jokaisen artistin olisi syytä kohdistaa katseensa levy-yhtiöönsä ja kysyä, millaisella diilillä Spotifyltä tulevaa rahaa jaetaan heille.

Olen jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että “maksa kuukausimaksu ja kuluta niin paljon sisältöä kuin haluat” -tyyppinen liiketoimintamalli on niin musiikin kuin muidenkin sisällöntuotantoalojen tulevaisuus. Niin ylivoimaiset ovat tämän “käyttöoikeus omistusoikeuden sijaan” -konseptin edut niin kuluttajille kuin sisällöntuottajillekin. Viimeisenä esteenä mallin toteutumiselle toimivat tällä hetkellä sisältöjen oikeuksia hallussaan pitävät ahneet mediayhtiöt, niin musiikki- kuin tv-viihteessäkin. Pikku hiljaa niidenkin on kuitenkin ymmärrettävä, että selvitäkseen hengissä niiden on muututtava maailman mukana.

Muut — No Comments
25
Jul 11

Jakamistalous, Sharing API -hanke ja Google plus

Tämä postaus on jälleen muotoa “sillä aikaa toisaalla”.

Avoimessa yrityksessä kirjoitin viime viikolla jakamistaloudesta. Kyseessä on eräänlainen tiivistelmä ilmiöstä, joka tunnetaan tällä hetkellä myös nimellä yhteisöllinen kuluttaminen. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä asiaa ajavien suomalaisten palvelunkehittäjien välillä ja myös saada ilmiölle toimiva nimi, jotta siitä voidaan puhua.

Sharing API puolestaan on hanke, jonka mainitsin täällä jo aiemmin. Ideana on siis saada jakamistalouden palvelut tekemään viestinnällisen yhteistyön lisäksi myös teknistä yhteistyötä muodostamalla yhteinen rajapintakuvaus, jota eri palvelut voivat hyödyntää. Näin esimerkiksi voidaan luoda hakukoneita, jotka hakevat tehokkaasti kymmenistä tai jopa sadoista eri palveluista, ja pienentävät näin jakamistalouden usein kohtaamaa kriittisen massan ongelmaa: jos resurssien tarjoajia ei ole tarpeeksi, homma ei lähde liikkeelle.

Kirjoitin aiheesta vielä toisen postauksen Shareableen. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle mukavasti: aiheesta käytävälle keskustelulle perustettuun ryhmään on liittynyt jo useita palveluiden kehittäjiä ympäri maailmaa, ja siihen on linkitetty paljon tietoa siitä, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin ja millaisia työkaluja on jo olemassa. Rajapinnan kokoamista varten on myös perustettu avoin wiki. Toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan yhteistyöhön.

Lopuksi vielä aiheeseen, joka ei liity suoraan edellisiin. Kolmisen viikkoa sitten liityin uuteen Google Plus -palveluun. Palvelu vaikuttaa varsin hauskalta Facebookin ja Twitterin välimuodolta varustettuna miellyttävällä käyttöliittymällä. Olenkin käyttänyt sitä toistaiseksi varsin aktiivisesti. Profiilini on täällä.

Palvelun aktiivikäyttäjiksi on siirtynyt etenkin tietty joukko sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimivia tuttuja, jotka aikoinaan siirtyivät vauhdilla Jaikuun, Qaikuun, Twitteriin, Google Waveen, Google Buzziin, Diasporaan ja niin edelleen. Myös moni vähemmän nettiaktiivinen tuttavani on palveluun liittynyt, mutta he eivät ole siellä vielä juuri mitään tehneet. Aika näyttää, voittaako plus myös tämän porukan puolelleen. Varhaisten omaksujien varassa voidaan elää ensimmäinen vuosi, mutta sen jälkeen mukaan on saatava myös muut, sillä varhaisten omaksujien kiinnostus siirtyy nopeasti muualle.

Plussan käyttöni myötä päädyin myös telkkariin. Palvelusta juttua tehnyt kesätoimittaja sattui olemaan Antin kaveri, ja kyseli tältä, josko tämä haluaisi päästä haastatteluun palvelun peruskäyttäjänä. Antilla ei kuitenkaan ollut juuri käyttökokemusta vielä ehtinyt syntyä, joten hän vinkkasi kaverilleen minut, ja niinpä päädyin höpöttelemään maikkarin uutisiin. Klippi on nähtävillä vielä hetken Katsomo-palvelussa.