Blogin perustamisesta asti olen nähnyt sieluni silmin, miltä sen lopullinen layout tulee näyttämään, kun olen sen omin käsin tehnyt. Ulkoasuprojekti on kuitenkin venynyt venymistään, joten päädyin lopulta väliaikaisratkaisuun: päivitin uusimman WordPress-version ja vaihdoin teemaksi sopivan minimalistisen mutta kuitenkin silmää miellyttävän valmiin vaihtoehdon, jolle tein vielä käsin pientä CSS-hienosäätöä.
Yksi syy sille, että pidin edellistä rumaa ulkoasua voimassa niinkin kauan, oli se että olin taannoin vaihtanut suomenkieliseen WordPress-versioon, joka taas ei toiminut kuin perus-layouttien kanssa. Nyt päätin lopulta panostaa ulkoasuun yhtenäisen kieliasun kustannuksella, kun vapaaehtoisvoimin tehtävät suomiversiot laahaavat jatkuvasti WordPress-päivitysten jäljessä.
Tein muutoksia myös sisällön organisoinnissa. Juttelin pomon kanssa juuri vähän aikaa sitten tägipilvistä, ja kävi ilmi, että hän on vain harvoin kokenut tägipilven hyödyllisenä ominaisuutena. Itse olin eri mieltä. Tuskailin tässä blogissa pitkään kategoriakuvausten kanssa, kun postauksia tuntui jatkuvasti olevan vaikea mahduttaa niiden alle, joten päätin nyt korvata ne tägipilvellä. Se visualisoi mielestäni varsin todenmukaisesti sen, mitkä aiheet ovat olleet tässä blogissa eniten pinnalla.
Se lopullinen, itse tehty ulkoasu tulee “paremmalla ajalla”, esimerkiksi jos kesälomalla sattuu satamaan. Tällä hetkellä olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen tähän ratkaisuun, vaikka tuo kielisekamelska hieman ärsyttääkin.