Archives

Muut — 3 Comments
10
Jan 12

Television ja pelikonsolien tulevaisuus

Taannoisessa postauksessani pohdin digitaalisen maailman jakautumista kolmeen leiriin. Yksi tärkeä osa-alue jäi tuossa postauksessa käsittelemättä: televisio ja pelikonsolit. Tässä maailmassa esittämäni kolmijako ei jyrää, vaikka Applella onkin Apple TV -tuote ja Microsoftilla Xbox (edit: ja Googlella Apple TV:tä vastaava Google TV). Mutta onko tilanne muuttumassa?

Kuluvan vuoden merkittävin teknologialanseeraus tulee olemaan Applen televisio, samalla tavalla kuin iPhone vuonna 2007 ja iPad vuonna 2010 (laitteen nimeksi tulee epäilemättä iTelevision tai iTV). Steve Jobs ei enää ole paikalla lanseeraamassa sitä, mutta hänen kädenjälkensä tulee näkymään tuotteessa. Kuluttajat tietävät jo ennalta mitä saavat: integroidun elämyksen jossa kaikki toimii saumattomasti – niin kauan kuin suostuu elämään Applen maailmassa, jossa sisällöt ja ohjelmistot hankitaan Applen kaupasta.

Applen televisio tulee mullistamaan tavan, jolla ihmiset kuluttavat tv-sisältöjä. Kyse on jälleen mallista, josta jauhan täällä joka toisessa postauksessa: sisältöjä tulee kuin vettä hanasta. Tämän helpommin eivät musiikki, elokuvat ja tv-sarjat voisi olla ihmisten ulottuvilla. Kuka silloin oikeasti enää haluaa katsoa juuri sitä ohjelmaa, mitä televisiosta sattuu juuri sillä hetkellä tulemaan?

Applen suurimpana heikkoutena on toistaiseksi ollut, että se ei ole tarjonnut sisältöjään streamausmallilla, vaan vaatinut käyttäjiä ostamaat tai vuokraamaan yksittäiset sisällöt. Taannoin Apple osti musiikinstreamauspalvelu Lalan ja sulki sen, mutta toistaiseksi se ei ole vielä lähtenyt Spotifyn tapaiseen malliin. Kun mahdollisuus tilata kaikki haluamansa musiikki, tv-sarjat ja elokuvat yhdellä kuukausimaksulla jonain päivänä tulee, on se ratkaiseva niitti Applen eduksi – elleivät muut ehdi ensin.

Google tekee niin kuin se on tehnyt tähänkin asti, odottaa että Apple paljastaa korttinsa ja kopioi sitten. Luonteva kumppani televisiomaailmassa tulee olemaan Samsung, joka on tällä hetkellä sekä maailman suurin televisiovalmistaja että merkittävin Googlen Android-puhelinten valmistaja. Sisällöt Google pystyy tuomaan omasta musiikkipalvelustaan sekä YouTubesta.

Microsoft tulee varmasti hyppämään mukaan myös televisiokisaan ja käyttämään myös näissä laitteissa Metro UI -käyttöjärjestelmäänsä. Xbox ja televisio tulevat yhdistymään entistä vahvemmin. Sitä ennen Microsoft tarvitsee kuitenkin jonkin televisiovalmistajan kumppanikseen, mutta kenet? Verinen konsolikilpailija Sony ei taida kelvata.

Sisältöpuolen lisäksi uudenlaisilla interaktiivisilla televisioilla on mahdollisuus mullistaa pelikonsolit. Tällä hetkellä konsoleiden suurin trendi on Wiin lanseeraama mahdollisuus ohjata pelihahmoja liikkumalla itse. Wiitä seurasivat Playstation Move ja Xbox Kinect. Kesällä Nintendo julkaisee Wiin seuraajan, Wii U:n, jonka peliohjain muistuttaa iPadia.

Applen mallin hienous on, että sen ei tarvitse myydä ihmisille enää erillistä pelikonsolia. Kaikki oleelliset välineet ovat jo tarjolla: televisio, iPhone (varustettuna kiihtyvyysantureilla ja gyroskoopilla) ja iPad. Ensimmäiset Applen television pelihitit tulevatkin epäilemättä olemaan Wiistä tuttuja urheilupelejä, joissa keilaus tai tenniksen peluu onnistuu iPhonea heiluttelemalla. Kun kallista konsolia ei tarvitse ostaa erikseen ja pelitkin ovat edullisia, markkinapotentiaali on suuri. Google ja Microsoft tulevat varmasti seuraamaan perässä.

Seuraavat vuodet tulevat olemaan haasteellisia esimerkiksi Nintendolle, joka joutuu kehittämään melkoisia innovaatioita haastaakseen kilpailijoiden valtavat ekosysteemit.

Muut — 6 Comments
20
Mar 10

Ravintolakäynti, sosiaalinen objekti?

Ravintolakäynti on prosessi, josta ei selviä ilman nettiä.

Ensin pitää tietysti löytää sopiva ravintola. Valintaperusteita ovat tyypillisesti sijainti, hintataso, ruokalistan houkuttelevuus ja ravintolasta kirjoitetut arviot. Kaikki nämä palvelut tarjoaa parhaiten pitkän linjan suomalainen toimija Eat.fi. Ameriikassa alan vahvin peluri on pikku hiljaa muihinkin maihin levittäytyvä Yelp.

Joskus valintaperuste saattaa kuitenkin olla esimerkiksi se, mihin paikkaan kaverit ovat menossa. Tämän näkee kätevimmin palveluista, joissa käyttäjät voivat kertoa suunnitelmistaan toisilleen. Tällainen oli nyt jo kuopattu suomalainen Zipiko, ja uusin tulokas on Plancast, josta piilaakso tällä hetkellä kohisee. Lisää vastaavia sovelluksia löytyy Facebookista, joka onkin jo itsessään erinomainen paikka jakaa iltasuunnitelmansa.

Kun suunnitelmat ovat selvillä, on aika varata pöytä. Kovin moni ravintola ei vielä tällä hetkellä tarjoa mahdollisuutta tehdä pöytävarauksia verkosta, mutta jotain sentään on olemassa. Esimerkiksi kansainvälinen livebookings sekä kotimainen rafla.fi mahdollistavat online-varaukset.

Sitten päästään vihdoin matkaan. Paikan päällä pitää tietysti “kirjautua sisään”, jotta kaverit tietävät, että nyt päästiin perille – ja jotta maine aktiivisena seuraelämän liitäjänä karttuu. Tähän tarkoitukseen soveltuu tietysti Foursquare, josta olen kirjoittanut jo pariinkin otteeseen.

Kun mukava ilta on ohi, pitää tietysti vielä lopuksi käydä antamassa arvio ravintolasta Eat.fi:ssä. Joku saattaisi haluta arvioida vielä erikseen nimenomaista syötyä annosta, mutta tätä ominaisuutta ei Eat.fi tarjoa, vaikka palvelusta jonkin verran ravintoloiden ruokalistoja löytyykin. Lisäksi on mahdollista arvioida muiden kirjoittamia arvioita.

Yllä mainittiin aika monta palvelua. Jokaiseen joutuu rekisteröitymään erikseen käyttääkseen niitä. Itse asiassa vain harva – jos kukaan – itse asiassa käy läpi kaikki luetellut vaiheet yhden ravintolakäynnin ympärillä. Toisaalta kaikissa vaiheissa on sinänsä selkeä pointti, ja ne tuntuvat hyödyllisiltä niin itselle kuin muille.

Kannattaisiko tämä kokonaisuus pyrkiä jotenkin yhdistämään? Olisiko mahdollista tehdä mashup, jonka avulla kaikki nämä vaiheet liitettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, ja osa niistä automatisoitaisiin?

Jyri Engeström puhuu sosiaalisista objekteista, joiden ympärille kaikki menestyvät yhteisölliset verkkopalvelut rakentuvat. Nämä objektit muodostavat palvelun sisällön, ja keskustelu keskittyy niiden ympärille. Sosiaalisia objekteja ovat esimerkiksi YouTuben videot ja Flickrin kuvat.

Myös yllämainituista ravintolailtaan liittyvistä palveluista voidaan havaita sosiaalisia objekteja: Eat.fi:ssä sellaisia ovat ravintola-arvostelut, Plancastissa suunnitelmat ja Foursquaressa sisäänkirjautumiset. Pöydänvarauspalvelut eivät syystä tai toisesta tunnu ainakaan vielä tarjoavan sosiaalisia ominaisuuksia. Muidenkaan palveluiden sosiaaliset objektit eivät liity toisiinsa: en näe mitenkään vaikkapa Eat.fi:stä, että kirjauduin sisään kyseiseen ravintolaan Foursquaressa tietyllä hetkellä.

Miten yhdistäminen tapahtuu? Siten, että ryhdytään ajattelemaan yhtä kokonaista ravintolakäyntiä sosiaalisena objektina, johon eri osat liittyvät.

Katsotaanpa, miten tämä toimisi käytännössä.

Sosiaalinen objekti syntyy suunnitelmasta: joko automaattisesti pöytää varatessa tai sitten – olettaen että on menossa vaikka baariin ja pöydänvaraus ei ole tarpeen – Plancastin tapaisella metodilla. Jos kaverini ovat liittymässä seuraan, he eivät luo omaa sosiaalista objektiaan, vaan ilmoittavat ainostaan liittyvänsä seuraan.

Kun saavun ravintolaan, voin  yhdellä klikkauksella varmentaa mobiililaitteellani, että saavuin juuri suunnitelmani mukaiseen paikkaan (tämän vaiheen voisi myös automatisoida paikkatiedon avulla, mutta toistaiseksi tekniikka ei vielä ole riittävän hyvää).

Illan päätteeksi liitän ravintolakäyntiini arvion ruuasta sekä ravintolan hinta- ja palvelutasosta. Ruuat arvostelen valitsemalla kolmen ruokalajin ateriani komponentit annoskohtaisesti ravintolan ruokalistalta. Kaverini voivat liittää omat arvionsa samaan ravintolakäyntiin.

Kuka tästä hyötyy? Minun mielestäni kaikki. Ravintolassakävijät saavat arvokasta tietoa ravintoloiden tasosta sekä kavereiltaan että muilta, kaverini tietävät missä liikun ja voivat helpommin törmätä minuun kaupungilla, ja ravintolat saavat arvokasta tietoa ja palautetta, sekä myös hyvää mainetta ja lisää kävijöitä, olettaen että tekevät hommansa hyvin. Aktiivista toimintaa käyttäjältä tarvitaan lopulta aika vähän, sillä kaikki hoituu yhdellä kirjautumisella ja käyttöliittymällä.

Jos joku haluaa tehdä yllä kuvatun mashup-palvelun, konseptiani saa hyödyntää vapaasti. :)