USA:n presidenttitaisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka merkitykselliseksi sosiaalinen media on kasvanut neljässä vuodessa. Ilmiöt kuten Obama-girl ja McCain-girl eivät olisi mitenkään voineet syntyä vielä tuolloin.
Myös blogirintamalla tapahtuu. Huolella työstetyt vaaliblogit ovat jo vanha juttu, mutta uutta on se, että Barack Obaman Twitter-tilillä on käsittämättömät 40 000 seuraajaa – ja yhtä monta ystävää. Obama ja McCain järjestävät myös Twitter-väittelyn, jossa väittelijöinä tosin toimivat heidän edustajansa, eivät ehdokkaat itse.
Jenkeissä uusi tekniikka on siis hallussa. Mitä tekevät samaan aikaan suomalaispoliitikot? Karu totuus paljastuu esimerkiksi Aamulehden jutusta, jossa Tampereen pormestariehdokkaiden verkkosivustot on arvioitettu web-asiantuntijoilla.
Sivustot ovat kamalaa katseltavaa. Navigaatio on pielessä, sisältöä on liikaa ja se on järjestetty sekavasti. Ylipäänsä saiteista syntyy vaikutelma siitä, että ne on laitettu pystyyn vain, koska “sellainen pitää olla”, miettimättä mitä tarkoitusta ne palvelevat.
Väittäisin, että suomalaisten web-osaaminen väkilukuun suhteutettuna on maailman huippuluokkaa. Maa on täynnä korkeatasoisia blogeja ja muita nettisaitteja, ja palvelut kuten Kotisivukone mahdollistavat kelle tahansa web-tekniikkaa tuntemattomallekin tavan tuottaa helposti tyylikästä web-presenssiä.
Täten onkin kovin kummallista, että huippupoliitikot onnistuvat vielä löytämään jostain “web-osaajia”, joiden tekeleet muistuttavat siitä, mitä web oli kymmenen vuotta sitten.
On täysin käsittämätöntä, että maassa tuntuu edelleen olevan tasan yksi tietoyhteiskuntaa ja internetin uusimpia trendejä syvällisesti ymmärtävä poliitikko. Ei ihme, että eduskunnassa runnotaan läpi Lex Karpelan tyyppisiä lakeja.
Kunnallisvaalit ovat ovella. Ehdokkailla olisi tarjolla todella hyvä sauma kerätä helposti lisää äänestäjiä etenkin nuoremman väen joukosta. Nuoret nimittäin menevät nettiin. Yksinkertaisen tyylikäs ehdokassivu on helppo tuottaa, ja osaavia tekijöitä löytyy paljon.
Silti veikkaukseni on, että suurimmalla osalla porukasta ehdokassivut tulevat edelleen olemaan uskomatonta kuraa. Se on sääli.
Tags: politiikka, sosiaalinen media, verkkosivu
Hyvä Juho kun jaksat kirjoittaa!
Arvioin ehdokassivuja kriittisesti ennen viime eduskuntavaaleja. Katselin aika paljon näitä: http://www.vihreat.fi/node/625
Muistan noita selatessani ajatelleeni muutakin kuin “kuraa”, ehkä jopa tavastani poiketen!
Katso nyt vaikka randomilla valitsemaani ehdokasta: http://www.helisto.net/ (neverheard tämä tyyppi)
Oleellisin tieto on järkevässä formaatissa: http://www.helisto.net/?page_id=24 (web 1.0 tosin)
Mites Kalervo Kummolan blogi sitten :D
Sanoinkin “suurimmalla osalla”, kyllä monilla on ihan päteviäkin saitteja. Mutta veikkaan että varsinkin kunnallisvaaleissa vastaan tulee aika monenkirjavia kyhäelmiä. Ja pointti siis se, että tuollaisen pistäisi oikeasti kasaan tosi vähällä vaivalla/rahalla.
Omasta mielestäni tuo kotisivukone ei ole hyvä vaihtoehto. Puolet halvemmalla ostaa kotisivutilan ja asentaa siihen ilmaisen “kotisivukoneen”, kuten vaikkapa Joomlan tai Mambon.
Vaikka tämä keskustelu on jo uudemmassa artikkelissasi pidemmällä, niin voisi lyhyesti vielä kommentoida, että mielestäni ainut tapa millä poliitikkojen sivut ryhdistyvät on saada media painostamaan poliitikkoja aiheella. Kansalaiset kyllä vaativat laatua, mutta koska web on useimmille poliitikoille “ulkomaata” niin median pitäisi herätellä heitä aiheeseen. Mediaa poliitikot nimittäin tuppaavat seuraamaan, ja kuuntelemaan. Hyvässä ja pahassa :)
Johannes: Kotisivukoneen hyvä puoli on, että sen käyttöönottoon ei tarvita mitään lähtötietoja. Joomla!:n tai vastaavan järjestelmän pystytys ja käyttö on jo haastavampaa. Jos on varaa käyttää vähän rahaa, saa vaaliehdokas Kotisivukoneen kanssa varmasti kohtuullisen tasokkaan tuloksen vähimmällä vaivalla.
[...] taannoin poliitikkojen huonoista vaalisivuista. Tuolloin ehdotin, että poliitikot työstäisivät suosiolla sivunsa esimerkiksi Kotisivukoneella. [...]