17
Jul 12

Spotify vai Rdio – kumpi streamauspalvelu on parempi?

Olen kirjoittanut tässä blogissa useaan otteeseen fanittamastani musiikkipalvelu Spotifysta. Kyseessä on palvelu, jollaisen olemassaoloa ehdin toivoa pitkään ennen kuin kuulin siitä ensimmäisen kerran ja joka sai minut lopettamaan levyjen oston lopullisesti jo lähes kolme vuotta sitten.

Kun kuulin ensimmäistä kertaa Spotifyn kilpailijasta Rdiosta, ensimmäinen tunne oli ärtymys. Spotify oli ollut liikkeellä paljon aikaisemmin, ja Rdio kuulosti puhtaasti yritykseltä kopioida sama idea ja vallata sillä USA:n markkinat, joille Spotify ei vielä ollut onnistunut pääsemään. Siitä lähtien olen toivonut, että sreamauspalveluista Spotify on se, joka lopulta vie voiton, ja Rdio, MOG ja muut häviävät kamppailun. Syyt ovat puhtaasti henkilökohtaisia: kannatan Spotifyä, koska se on Ruotsista, koska se oli markkinoilla ensin ja koska käytän sitä itse.

Totuus kuitenkin on, että startupin menestys ei ole kiinni siitä, kuka keksii idean ensin. Hyvä toteutus on se, joka ratkaisee, ja jos Rdio onnistuu luomaan selvästi Spotifyä paremman tuotteen, ansaitsee se silloin voittonsa. Vielä vuosi sitten olin varma Spotifyn voitosta. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Nyt myös Rdio on saatavilla monessa Euroopan maassa, Suomi mukaan lukien, ja myös Rdiota pystyy kokeilemaan ilmaiseksi. Palvelut vaikuttavat monessa suhteessa varsin tasaväkisiltä.

Päätin, että minunkin on syytä antaa Rdiolle tilaisuus. Otin palvelun käyttöön ilmaisen 7 päivän testijakson ajaksi pyrkimyksenä selvittää, miten se vertautuu Spotifyyn. Olin etukäteen valmistautunut jopa unohtamaan kaunani, hylkäämään Spotifyn ja siirtymään kokonaan Rdion käyttäjäksi, jos se onnistuisi vakuuttamaan minut paremmuudestaan. Loppujen lopuksi tärkein valintaperuste on kuitenkin se, mikä tuote on paras.

Seuraavassa kattava vertailu Spotifyn ja Rdion eroista ja yhtäläisyyksistä ja yhteenveto siitä, kumpi palvelu on mielestäni parempi.

Continue reading →


19
Jun 11

Turntable.fm -musiikkipalvelu tekee musiikin kuuntelijasta DJ:n

Luin reilu viikko sitten TechCrunch-blogista postauksen, jossa hehkutettiin harvinaisen voimallisesti uutta nettipalvelua. Suurin piirtein näin: “Olen vain kaksi kertaa aiemmin ollut jostain palvelusta yhtä innoissani. Ensimmäinen oli Twitter ja toinen Foursquare.” Vähemmästäkin tulee skeptiseksi, mutta pakkohan sitä oli silti kokeilla.

Kokeilua ei tosin oltu tehty aivan helpoksi, sillä Turntable.fm rajoittaa palvelun leviämistä ovelalla kikalla: palveluun pääsee ainoastaan Facebook connectilla, ja lisäksi pitää olla kaveri jonkun palvelun nykyisen käyttäjän kanssa. Rajoituksen syy ei ilmeisesti tällä kertaa ole niinkään suljettu beta -markkinoinnissa, vaan yksinkertaisesti siinä, että kehittäjillä on ongelmia skaalautuvuuden kanssa. Kaikeksi onneksi joku kavereistani oli onnistunut olemaan vielä enemmän early adopter kuin minä, ja pääsin muitta mutkitta sisään.

Palvelun idea on sosiaalinen musiikinkuuntelu. Jokainen käyttäjä majailee kerrallaan yhdessä “huoneessa”, jossa voi toimia joko passiivisena kuuntelijana tai DJ:nä. Tiskijukkien määrä on rajoitettu viiteen per huone, kuuntelijoita voi olla rajattomasti. Jokaisella tiskijukalla on soittolista, jolle voi koota mieleisensä kappaleet, ja näiltä soitetaan aina biisejä vuorotellen. Biisi pärähtää siis soimaan yhtä aikaa jokaisen huoneessa olijan stereoissa.

Palvelun musiikkivalikoima on hämmentävän hyvä jopa ikisuosikkiini Spotifyyn verrattuna. Löysin sieltä esimerkiksi suomalaisten ei-niin-mainstreambändien Cats on Firen ja Ukkosmaineen tuoreimmat levyt, joista kumpikaan ei ole saatavilla Spotifyssä. Lisäksi palveluun on mahdollista ladata biisejä omalta kiintolevyltä, joten sitä voi halutessaan käyttää vaikka oman vielä levyttämättömän autotallibändinsä mainostukseen.

Palvelu on tavallaan yhdistelmä Spotifyä ja Last.fm:ää. Sitä voi käyttää yksinkertaisesti haluamiensa biisien kuunteluun netistä ilmaiseksi, joskin tähän tarkoitukseen Spotify on selvästi parempi. Sen sijaan sosiaalinen puoli ja uuden musiikin löytäminen toimii Last.fm:n radioiden tapaan – mutta siinä missä Last.fm:ssä musiikin suosittelun hoitavat algoritmit, Turntable.fm luottaa muiden käyttäjien valintoihin. Tämä tuo palveluun mainioita ulottuvuuksia: sitä voi käyttää esimerkiksi oman työporukan kesken, jolloin jokainen pääsee vuorotellen valitsemaan huoneessa soivan biisin, tai sitten voi vaikka piipahtaa Foursquaren työntekijöiden huoneessa katsomassa, mitä sikäläiset koodarit kuuntelevat.

Koska kyseessä on nimenomaan yhteisöllinen palvelu, mukana on tietysti myös lempielementtini eli maine. Se toimii yksinkertaisesti: kun jonkun muun valitsema biisi soi, sille voi joko hurrata tai buuata. Tykkääminen lisää pelaajan mainepisteitä, useampi buu-ääni taas johtaa kappaleen vaihtumiseen.

Mainepisteillä on myös käyttöä. Turntable.fm:n huoneet on nimittäin visualisoitu, ja jokaisella huoneessa olijalla on sympaattinen piirros-avatar. Riittävästi pisteitä kerättyään avatarin ulkomuotoa pääsee päivittämään katu-uskottavampaan olomuotoon. Yli 1000 pistettä kerännyt voi valita hahmokseen jättimäisen gorillan, jonka kaulassa roikkuu kultaketju.

Avatarit notkuvat huoneessa, kuuntelijat katsomossa ja DJ:t estradilla läppäreidensä takana (hauskasti palvelu tunnistaa, onko DJ:llä käytössä mac- vai windows-kone ja rendaa oikean logon). Aina kun kuuntelija klikkaa tykkäysnappulaa, avatarin pää alkaa notkua fiilistelyn merkiksi. Nämä pienet kikat toimivat yllättävän hyvinä egobuustereina. Suomalaisen mieltä lämmittää, kun pistää Rubikin sinkun soimaan ja täynnä jenkkejä oleva huone rupeaa nyökyttelemään biisin tahtiin.

Tämä kaikki on tietysti äärimmäisen nörttiä. Mutta hauskaa. Ja kun avatareilla leikkimiseen pian kyllästyy, palvelun voi unohtaa taustalle, ja se toimii laadukkaana radiona.

Lisähuomiona mainittakoon, että palvelun kautta voi myös oikeasti tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Ranskalainen yhteisöllisen kuluttamisen aktiivi otti minuun yhteyttä Facebookin kautta ja pyysi päästä fb-kaverikseni, jotta hänkin pääsisi käyttämään palvelua. Suostuin ja mainitsin, että minun onkin tarkoitus olla häneen yhteydessä, sillä syksyllä olen matkaamassa Ranskaan markkinoimaan Kassia. Hän lupasi saman tien, että jos tarvitsen majoitusta, hänen sohvansa on vapaa! Yhteydet syntyvät yllättäviä reittejä.

Palvelun bisnesmalli epäilyttää: kassavirtaa ei tällä hetkellä ole lainkaan, ja musiikin lisensointikulut maksavat hunajaa. Suorastaan hämmästyttää, miten tämä palvelu voi olla tarjolla ilmaiseksi kaikkialla maailmassa, kun samaan aikaan Spotify on taistellut jo vuosia levy-yhtiöiden kanssa päästäkseen Yhdysvaltain markkinoille. Levy-yhtiöt saattavatkin lopettaa lennon lyhyeen, jos rahaa ei jostain kerry.

Voi siis olla, että palvelu kokee pikaisen lopun, kuten niin moni streamauspalvelu sitä ennen. Mutta sitä ennen suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Itse ainakin jaksoin koukuttua tähän Spotifyn ja Last.fm:n käytöstä huolimatta.

Edit 21.6. Näköjään palvelulla ei ole sopimusta yhdenkään levy-yhtiön kanssa. Näitä on nähty ennenkin, palvelun sulkeutumisen ajankohta riippunee siis lähinnä siitä, kuinka rivakasti levy-yhtiöiden lakimiehet toimivat, ellei sitten yrityksen DMCA-kikkailu onnistu. Näköjään joitakin myönnytyksiä tähän suuntaan on ainakin tehty palvelun puolelta, itse pystyin vielä muutama päivä sitten kuuntelemaan biisejä myös ollessani huoneessa yksin, mutta nyt se ei ilmeisesti onnistu.


07
Oct 10

Testattu: kotimaiset kimppakyytipalvelut

Kansainväliset kimppakyytipalvelut kuten RoadSharing saivat keväällä huomiota, kun ihmiset joutuivat etsimään vaihtoehtoisia kyytejä tuhkapilven rajoittaessa liikkumista Euroopassa. Suomessa tuntuu kuulevan vähän väliä väitteen siitä, että kimppakyyteilyn suosio on nousussa, mutta onko se?

Ainakin netin kimppakyytipalveluita riittää. Ne on huomannut myös HSL, joka mainostaa sivuillaan kimppakyytiä ympäristöystävällisenä vaihtoehdolla. HSL linkittää viiteen eri palveluun: upouuteen GreenRidersiin, Kyydit.netiin, Kimppa.netiin sekä City.fi:n ja Länsi.fi:n kimppakyytiosioihin. Näistä GreenRiders vaikuttaisi myös olevan jonkinlaisessa yhteistyössä HSL:n kanssa, mutta täyttä varmuutta asiasta ei kummankaan sivustolta saa.

Palveluita siis riittää, mutta toimivatko ne todella? Kenttä on selvästi hajautunut, joten volyymiä ei millään palvelulla ole määrättömästi. Edellisten lisäksi on varmasti vielä monta muutakin paikkaa, jossa kimppakyytejä kysellään, vähintään erilaisia keskustelufoorumeita sekä Facebook-ryhmiä, kuten tämä.

Päätin selvittää palveluiden toimivuuden käytännön testillä. Lisäsin jokaiseen ilmoituksen siitä, että olen matkalla autollani Helsingistä Tampereelle keskiviikkoaamuna 6.10. (osallistuin silloin Nettiajan kansalaisyhteiskunta -leiripäivään) ja tulen pois samana iltana. Testattavina olivat edellämainitut viisi palvelua ja Facebook-ryhmä sekä tietysti oma Kassi-palvelumme, jonka kimppakyytitoiminnallisuus parani huomattavasti juuri tapahtuneen uudistuksen myötä. Seuraavassa havaintoja kustakin palvelusta.

Continue reading →


03
Feb 10

Testissä rahankäytönseurantapalvelu Balancion

Olen käytellyt muutaman viimeisen kuukauden ajan Balancion-palvelua. Kyseessä on suomalainen versio ulkomailta tutuista rahankäytönseurantapalveluista, kuten Mint. Tiivistettynä todettakoon, että kyseessä on todella hieno ja tärkeä palvelu, jota tulen varmasti käyttämään jatkossa aktiivisesti.

Palvelu osaa hakea verkkopankista automaattisesti tilitiedot. Mikä vielä hienompaa, se kategorisoi tilitiedot automaattisesti, tietäen esimerkiksi että jos kuitissa lukee McDonald’s, rahat ovat kuluneet pikaruokaan. Tämän jälkeen palvelu piirtää tyylikkäitä kaavioita ja käppyröitä, joista voi tarkastella omaa rahankäyttöään ja sitä, mihin rahat todella hupenevat.

Olen nyt seurannut omaa kulutustani palvelun avulla aktiivisesti vuoden alusta, ja se on kannattanut: olen todennut, että kulutin tammikuussa enemmän rahaa kuin tienasin, joten jatkossa finansseja lienee syytä tarkkailla entistäkin tarkemmin, jottei tilin pohja ala häämöttää. :) Palvelun avulla on myös helppo arvioida, missä kohteissa voisi seuraavan kuukauden aikana säästää.

Palvelusta on ollut myös muuta hyötyä. Erään kerran jouduin tarkistamaan, oliko minulle maksettu tietty velka takaisin viime syksynä. Menin ensin vanhasta tottumuksesta verkkopankkiin, mutta asian tarkistaminen sieltä osoittautui työlääksi kunnollisen haun puuttuessa. Turvauduin Balancioniin, jonka tehokas haku ratkaisi ongelman sekunneissa.

Täydellinen palvelu ei toki ole. Käytössä tuntuisi olevan pientä bugisuutta, välillä käyrät jättävät latautumatta tms. Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Palvelu ei myöskään vielä tunnista kuin noin puolet tilitapahtumista, loput joutuu käsin ruksimaan oikeisiin kategorioihin. Joskus kategorioissa mennään myös mönkään: lapsettomat kaverini ovat ihmetelleet, kun lapset-kategoriaan on ilmestynyt menoja.

Kategorisointi voisi myös joissain tapauksissa olla vielä nykyistä spesifimpää. Esimerkiksi elokuvat-kategorian alle menevistä tapahtumista voisi olla mukava nähdä, kuinka suuri osa kuluista koostuu teatterissa käynnistä verrattuna vuokravideoihin. Sama pätee musiikki-kategoriaan. Näitä kuitenkin ollaan ilmeisesti hiomassa jatkuvasti, ja palveluun on tulossa myös uusia ominaisuuksia, kuten talouden suunnittelua ennalta.

Viime päivinä palvelu on ollut otsikoissa, kun Osuuspankki päätti kieltää palvelun käytön (alkuperäisessä tiedotteessa palvelu mainittiin jopa nimeltä, mutta tiedotetta on sittemmin muutettu), vaikka pankin suhtautuminen oli vielä hetkeä aiemmin varovaisen myönteinen. Sattumoisin pankki on ryhtynyt samaan aikaan markkinoimaan aktiivisemmin omaa Oma talous -palveluaan. Itseni kannalta tilanne on kiinnostava, sillä oma pankkini on juuri Osuuspankki.

Kyse on todennäköisesti väärinkäsityksestä. Kuten Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikainen Arctic Startup -blogin aiheeseen liittyvän postauksen kommenteissa kertoo, palvelu ei riko pankkien käyttöehtoja, joten kielto todennäköisesti perutaan piakkoin.

Vielä tänään sain kuitenkin pankin edustajiltani omaan kyselyyni vastauksen, jossa sanotaan, että palvelu ottaa haltuunsa käyttäjän istunnon ja siten vaarantaa käyttäjän tietoturvan (mitä se todellisuudessa ei tee). Vastausta kysymykseeni siitä, mitä seurauksia minuun kohdistuu, jos jatkan palvelun käyttöä, minulle ei osattu vielä antaa, vaan asiaa luvattiin selvitellä edelleen. Vastausta odotellessani aion jatkaa palvelun käyttöä kuten ennenkin.

Jos kieltoa jostain syystä ei pyörrettäisi, ryhtyisin itse vakavasti pelkästään tuon syyn takia miettimään pankin vaihtoa. Palvelu on yksinkertaisesti niin hyvä, että jos Osuuspankki sen kieltäisi ja muut sallisivat, niin se olisi riittävä syy pankin vaihtoon.

Miksen sitten voi käyttää Osuuspankin omaa palvelua? Syitä on useita. En ole toistaiseksi tutustunut palveluun (se maksaa), mutta olen ymmärtänyt muiden käyttäjien kommenttien perusteella, että se on vaikeakäyttöisempi ja ominaisuuksiltaan huomattavasti heikompi kuin Balancion, eikä tarjoa esimerkiksi valmista listaa menokategorioista.

Palvelua ei myöskään ole ilmeisesti kehitetty kovin aktiivisesti, vaikka se on ollut olemassa jo pitkään. Pinserin Sami kertoo, että esimerkiksi siirrot omien tilien välillä sotkevat palvelun tilastot, eikä ongelmaa pysty kiertämään. Balancionissa ei tällaisia ongelmia ole, vaan kaikki keksimäni use caset ovat hoituneet näppärästi. Yksi hankala tapaus on esimerkiksi tilanne, jossa maksan bändimme kämppävuokrat, ja tämän jälkeen laskutan osuudet vuokrasta muilta bändiläisiltä. Balancionin maksunpilkkomistoiminnon ja “lainat kavereille” -kategorian avulla homma sujui kätevästi.

Kaikkein painavin ongelma Oma talous -palvelussa on kuitenkin sellainen, jota Osuuspankki ei kerta kaikkiaan pysty korjaamaan: se ei ikinä tule tarjoamaan mahdollisuutta tuoda tietoja muiden pankkien tileiltä. Tämä on ongelma, koska minulla on Osuuspankin lisäksi tili myös S-pankissa ostoistani kertyviä bonuksia varten. Lisäksi saatan jossain vaiheessa haluta tuoda palveluun mukaan myös avovaimoni tiedot, jotta yhteisen taloutemme seuranta helpottuu, ja hänellä on tili taas eri pankissa.

On siis ehdottoman tärkeää, että käyttämäni taloudenseurantapalvelu tukee kaikkia mahdollisia pankkeja. Sen vuoksi tällaisen palvelun pitää ehdottomasti olla kolmannen osapuolen tekemä, ei pankkien itsensä. Toivottavasti se tajutaan pian myös Osuuspankissa, ja ryhdytään kieltojen sijasta tekemään yhteistyötä.


17
Jan 10

Testauksessa Voddler, “elokuvien Spotify”

Sain vähän aikaa sitten testitunnukset Voddleriin, josta on kohistu uutena “elokuvien Spotifyna”. Palvelu tarjoaa mainosrahoitteisesti ilmaisia elokuvia streamattuna. Tässä postauksessa tunnelmia ensimmäisten testausten perusteella.

Aluksi on todettava, että uskon tämäntyyppiseen malliin vahvasti, ja toivon sen yleistyvän tulevina vuosina kaiken digitaalisen sisällön jakelussa. Tällaisen sisällön hankinta toimii minusta ideaalitilanteessa kuin veden saanti: minun ei tarvitse “omistaa” vettä ja varastoida sitä kotiini, vaan saan sitä hanasta juuri silloin kun haluan, ja maksan käytön perusteella. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen voi arvata, että asetan Voddlerille suuria odotuksia.

Ensimmäisten testien jälkeen yleisvaikutelma on, että palvelu on pahasti keskeneräinen (kuten toki näin alkuvaiheessa odottaa sopii), mutta siitä huolimatta jo nyt riittävän hyvä, jotta sitä käyttää huomattavasti mieluummin kuin kahlaa sohjon halki videovuokraamoon.

Aluksi Voddler ei lähtenyt mäkillä käyntiin ollenkaan, vaan valitteli palomuuriasetuksista, vaikka kaikki asetukset olivat niin avoimella kuin mahdollista. Olen kuullut monen törmänneen samaan ongelmaan. Hetken yrittämisen jälkeen palvelu kuitenkin yllättäen suostui käynnistymään, vaikken ollut muuttanut asetuksia mitenkään.

Palvelun käyttöliittymä ei tällä hetkellä tue lainkaan hiirtä, mikä hämää ainakin aluksi. Toisaalta käyttöliittymä on kuitenkin tämän vuoksi erinomaisen yksinkertainen, joten pian hiirettömyyttä ei enää muista. Todennäköisesti myöhemmässä vaiheessa, kun ominaisuuksia alkaa tulla lisää, myös hiirtä alkaa kaipaamaan.

Joitakin satoja nimikkeitä käsittävä elokuvavalikoima on vielä melko suppea, mutta ainakin näin alkuvaiheessa kiinnostavia elokuvia on tarjolla riittävä määrä, jotta niillä pärjää siihen asti, että valikoima taas laajenee. Arviolta hieman yli puolet elokuvista ovat ilmaisia, loput voi vuokrata 24 tunniksi maksamalla noin 20-30 ruotsin kruunua (noin 2-3 euroa).

Spotifyn käyttöön tottunut kaipaa ensimmäisenä hakumahdollisuutta. Sitä ei tarjota lainkaan, vaan elokuvat pitää etsiä käsin selaamalla . Tämä on jossain määrin luonnollista, koska valikoima on vielä niin pieni, että haku tuottaisi useimmiten pettymyksen. Valikoiman kasvaessa nykyisestä hausta tulee kuitenkin hyvin nopeasti pakollinen ominaisuus, ja se varmasti lisätäänkin palveluun kuluvan vuoden aikana.

Kaikissa elokuvissa vaikuttaisi olevan tekstitys, mutta ainoa tuettu kieli on tällä hetkellä ruotsi. Elokuvien katsominen onkin siis oivaa kieliharjoittelua: yhtäaikaa englannin kuuntelua ja ruotsin lukemista. Jos suomenkieliset tekstit ovat ehdoton edellytys miellyttävälle elokuvaelämykselle, ei palvelua siis kuitenkaan kannata vielä harkita.

Jokaista elokuvaa ennen pitää katsoa hetki mainoksia. Määrä on luokkaa yksi elokuvatraileri ja kaksi tuotemainosta, eikä haittaa elämystä juuri lainkaan, varsinkaan kun kesken elokuvaa ei mainostaukoja television tapaan ole.

Palvelun vakaudessa on toivomisen varaa. Palvelu kaatui ensimmäisen elokuvan aikana viiden minuutin jälkeen. Suljin kaikki muut ongelmat, mikä tuntui auttavan, sillä tämän jälkeen saimme katsottua elokuvan miltei loppuun asti ongelmitta.

Kymmenen minuuttia ennen loppua palvelu kuitenkin kaatui jälleen. Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä se tarjosi kyllä mahdollisuuden käynnistää elokuva siitä, mihin sen katsominen oli lopetettu, mutta tämä vaihtoehto ei jostain syystä toiminut. Lopulta jouduimme katsomaan trailerit uudestaan ja kelaamaan sen jälkeen elokuvan alusta oikeaan kohtaan, mikä oli hidasta, koska palvelun piti aina välillä bufferoida.

Myöhemmin yritimme vielä katsoa uutta elokuvaa, mutta sillä kertaa palvelu ei suostunut yhteistoimintaan ollenkaan: ensin se näytti pari kertaa trailerin ja mainokset mutta kaatui sitten juuri elokuvan alkaessa, lopulta ei suostunut enää käynnistymään ollenkaan. Meillä tuntui tosin samaan aikaan olevan muutenkin häiriöitä nettiyhteyden toiminnassa, joten kaikkea syytä ei ehkä voi vierittää Voddlerin niskoille.

Kaikista mainituista ongelmista huolimatta aion jatkaa palvelun aktiivista käyttöä. Mahdollisuus valita katsottava kohtuullisen kokoisesta valikoimasta, katsoa se juuri silloin kuin huvittaa ja olla maksamatta lystistä mitään, yhdistettynä siihen että valinna voi hoitaa kotisohvalta, on niin kertakaikkisen hyvä diili, että siitä hyvästä sietää vakausongelmat mielihyvin – kunhan ne eivät äidy liian pahoiksi, esimerkiksi yli yksi keskeytys per elokuva on jo liikaa.